Kauppatavarana

Miltä sinusta tuntuisi, jos kumppanisi tai omistajasi tarjoaisi sinua toiselle henkilölle käytettäväksi? Että sinua käänneltäisiin puolelta toiselle ja esiteltäisiin kuin kauppatavaraa?
Tai jos olet dominoiva osapuoli, miltä tuntuisi tarjota omaasi leikkikaluksi jollekulle toiselle?


Vuosi sitten suhteeni Pikkunartun kanssa vapautui avoimeksi suhteeksi. Asiaan liittyvän päätöksen yhteydessä luonnollisesti keskustelimme säännöistä, mahdollisuuksista, odotuksista ja peloista. Pian sen jälkeen kun Pikkunarttu oli käynyt ensimmäisen kerran vieraan miehen luona, juttelimme siitä, millä tavalla minä olin kokenut sen. (Toki samanlaista keskustelua käytiin myös omasta ensimmäisestä tapaamisestani vieraan kanssa, mutta se ei varsinaisesti liity tähän tarinaan.)
Olin jo ehtinyt mietiskelemään asiaa, ja lyhyen keskustelun jälkeen kirjoitin vielä myöhemmin lisää ajatuksistani. Olen harvoin hyvin sanavalmis, ja kirjoittamalla jää enemmän aikaa pohtimiseen. Harmi vaan että en löydä tuota viestiä enää mistään sähköpostieni tai Facebookin historiasta. Siitä olisi varmaan saanut lainattua pätkän autenttista pohdintaa blogiini.

Vaikka pidin Pikkunartun menoa vieraan miehen luo positiivisena asiana, oli ehkä silti hivenen yllättävääkin, että itse asiassa tunsin asian jollain tavalla kiihottavaksi. Ehkä se olikin se kaikkein paras vaihtoehto siitä tunteiden laajasta skaalasta, mikä eteen olisi voinut tulla.

Paitsi ajatus siitä, että Pikkunarttu olisi jonkun vieraan miehen käytettävänä, minua alkoi kiehtoa myös ajatus siitä, että suoranaisesti tarjoaisin häntä jollekin toiselle. Sovittu tapaaminen jossain rauhallisessa paikassa. Huolehtisin siitä, että Pikkunarttu laittaa hiuksensa ja meikkinsä kuntoon, ja pukeutuu sitten valitsemaani asuun. Totta kai tarkoitus olisi saada vastapeluri mahdollisimman kiinnostuneeksi kohteesta. Ehkäpä osa asian psykologista viehätystä onkin juuri se, että tuntee narttunsa olevan muiden himoitsema. Hän saisi seistä paikoillaan kun omistaja ja vieras kiertelisivät tutkimassa kauppatavaraa kuin karjamarkkinoilla ikään. Eikä tietenkään esineellistämisellä ja nöyryytyksellä olisi rajaa, kun miesten kesken käytäisiin läpi kaikki oleelliset asiat. Avataan suuta, ja jutellaan siitä, miten hyvän suuhoidon tältä saa. Ja kuinka syvälle sen pystyy ottamaan. Katsotaan tissit, näytettäisiin sheivattua pillua, ja puhuttaisiin mieltymyksistä riippuen tavaran tiukkuudesta, tai siitä millaista jöötiä sinne voi huoletta survoa. Ja muita henkilökohtaisia asioita, kuten miten tämän saa parhaiten kiljumaan, tai millä jutuilla voihkimaan.
Voisin itse kuvitella olevani tuollainen tarjoaja, ainakin sopivan tyypin osuessa kohdalle. Vaikka kivaa varmaan olisi myös siinä vastaanottavan henkilön roolissa, joka tavaraa on tulossa katsomaan.

Takaapäin ja leluja

Edellisestä päivityksestäni onkin jo jonkin aikaa. Lopettaminen ei kuitenkaan ole ollut mielessä, vaikka Ocean niin jo ehti pelätäkin. Lähinnä vain ei ole tullut mieleen mitään erityisempää sanottavaa. Harvinaista kai minulle. Mutta onhan noita aiheita tähän mennessä jo melkein sata ehtinyt löytyäkin.
Tälläkään kertaa ei aiheena ole mitään kovin maata järisyttävää. Ajatukset ja mielikuvat vain lähtivät laukkaamaan erään keskustelun päätteeksi, ja päätin tallentaa ajatuksiani kirjalliseen muotoon.


Olen huomannut, että moni alistuva nainen pitää mieluisimpana seksiasentona takaapäin asentoa eri variaatioineen. Eikä ihme. On se kai ihan yleisestikin yksi suosituimpia maailmanlaajuisesti. Ja kyllä se minullekin sopii. Takaapäin on aika helppo asento. Voin määrätä sinä tahdin, eikä minun tarvitse punnertaa ja katkaista verisuonia päästäni ja nenästäni, kuten joskus perinteisemmässä lähetyssaarnaajassa on käynyt. (Ja jos joku minut livenä tavannut nyt ajattelee, että se selittääkin aika paljon, niin täsmennettäköön, että kyse oli kyllä vain nenäverenvuodosta.)
Asennossa on kyllä jotain muutakin kivaa, vähän tuhmaa ja eläimellistä. :) Kontallaan, jalat hieman harallaan odottava narttu, jonka takapuoli keinahtelee kutsuvasti: Kosteuden voi nähdä kiiltelevän ja valuvan keinahtelun tahdissa... On kyllä aika kiehtova mielikuva.
Mutta mikä sitten tuossa asennossa vetoaa naisiin? Sitä en osaa sanoa, nainen kun en ole. Onko kyseessä sitten jokin käytännön juttu, jokin siinä, että kalu uppoaa tuossa asennossa helpommin syvemmällekin, tai että se hieroo paremmin oikeaa kohtaa? Tai että siinä asennossa on helppo hieroa klitorista? Vai onko kyseessä jokin likaisempi syy? Se, että nainen tuntee olevansa kunnon narttu ollessaan kontallaan, sidottuna tai ilman, ollessaan valmiina astutettavaksi miehen noustessa selkään ja painaessaan leveän rintakehänsä tätä vasten.
Ja mikä niin monia kiehtoo spermassa? Siinä mitättömän pienessä nestemäärässä, jonka ei luulisi tuntuvan missään. Saako se naisen tuntemaan itsensä haluttavaksi, vaiko eläimellisen vapautuneeksi, kun mies lopulta laukeaa sisään, ja vetää elimensä ulos tuotoksen valuessa reisille?



Miksi sisään laukeaminen kiihottaa?
Rietastelimme eräänä iltana Pikkunartun kanssa. Aluksi hän oli päälläni, sormetin ja venytin hänen pilluaan. Sitten siirryin hänen taakseen. Työnsin käteni hänen sisäänsä, ja kohta perään myös kovana sojottavan elimeni. Nain häntä siten, että kaluni liukui vasten kämmentäni. Melkein kuin olisin runkannut hänen sisällään.
Hän pyysi minua naimaan ja laukeamaan sisälleen, ja sen jälkeen fistaamaan hänelle orkun. Tuntui oudon tuhmalta ja likaiselta työnnellä sormiani ja lopuksi koko käteni sisään, kun samalla aikaisemmat tuotokseni valuivat ulos. Mutta varsin voimakas ja pitkä orkku siitä syntyi.

Vasemmalla puinen, oikealla lasinen pullo.

Olen innostunut taas viime aikoina puutöistä. 😃 Sorvailin autotallissa tuollaisen puisen pullon, jonka sitten maalasin ja lakkasin etiketteineen kaikkineen. Kaikkihan me tiedämme, miksi oikeita pulloja ei yleensä suositella leikkikaluiksi. (Jos joku uutukainen lukija ei tiedä, niin asiasta löytyy parin minuutin mittainen informatiivinen opetusvideo "One man, one jar".)

Perheen perustaminen kinkynä - Ajatuksia naisnäkökulmasta

Oma blogini sisältääkin lähinnä vain ajatuksiani kinkyilystä varsin kapealla sektorilla, eikä juurikaan ajatuksia kinkyilyn ulkopuolella. Vaikka onhan meillä kinkyillä oikeasti muutakin elämää, kuin pelkästään piiskojen heiluttaminen.

Tällä kertaa varsinainen teksti onkin toisen kirjottajan käsialaa. Hän pohtii perheellistymiseen liittyviä asioita kinkysuhteessa. Mielestäni kirjoitus oli liian hyvä jätettäväksi julkaisematta, ja ehkäpä tuulahdus naisnäkökulmaa tuo hieman vaihtelua tämänkin blogin sisältöön.

Perheellistyminen kinkynä

Aikaa pohdinnoille

Kesä meni ehkä vähän eri tavalla kuin olin etukäteen kuvitellut. Mutta eikös niin aina. Ainahan me suunnittelemme, miten sitten kesällä grillataan ja syödään ulkona, aurinko paistaa ja kesäillan valssi soi. Todellisuus on sitten sitä, että kyhjötetään kylmässä ja kosteassa kesämökissä kun ulkona sataa liikaa, ja räkä valuu kuin Turkan seitsemässä veljeksessä.
Mutta ei se mitään. Ajatustasolla tuli sentään pohdittua paljon asioita. Syvälliseen filosofiseen pohdiskeluun riittää usein yksi lasillinen punaviiniä.


Bdsm-piireissä käytetään paljon termejä kuvaamaan eri asioita. Olen aina luonnehtinut itseäni dominoivaksi ja sadistiseksi, mutta toisaalta tuntisin suurta houkutusta käyttää jatkossa vain sanaa "kinky". Kinkyhän on yleissana, eikä sido liikaa mihinkään tiettyyn asiaan. Meillä on tarve pistää niin ihmisiä kuin muitakin asioita tiettyihin lokeroihin. Se helpottaa suurten kokonaisuuksien ymmärtämistä, eikä sinällään ole väärin. Lokeroimisen nurja puoli on kuitenkin se, että samalla se yleistää ja yksinkertaistaa liikaa asioita.
Oma sadistinen puoleni on sellainen, että sen voimakkuus vaihtelee kausittain hyvinkin paljon. Välillä mieleni tekee olla hyvinkin sadistinen, välillä taas se tunne häipyy melkein kokonaan. Onko oikein kutsua itseään sadistiseksi, jos homma ei oikeastaan muutamaan kuukauteen ole kiinnostanut tippaakaan? No, ainahan voi selittää tilanteen pitkän kaavan kautta, mutta olisi vain niin helppoa sanoa, että olen vain kinky.
En tiedä miten kiinnostuksen tasot vaihtelevat muilla, kun en sillä tavalla ole asiasta kenenkään kanssa keskustellut. Joku on kylläkin aina silloin tällöin foorumeilla sanonut pitävänsä taukoa, kun innostus on jostain syystä lopahtanut. Ehkä se on normaalia, mutta tietenkään niin ei välttämättä käy kaikilla.
Olen sellainen henkilö, joka kaipaa muutenkin vaihtelua, ainakin joissakin asioissa. Joskus on kivaa kokeilla jotain uutta, vaikka sitten lopulta tuntuisikin, ettei tämä ehkä olekaan mikään pitkäkestoinen suosikki.


Entä mistä kumpuaa kiinnostukseni isoja leluja ja esimerkiksi fistausta kohtaan?
Olen usein ennenkin ajatellut sen olevan jollain tavalla nöyryyttämiseen liittyvää viehätystä. Nöyryyttämisleikeissä minua kiehtoo eräänlainen turmeleminen. Se, miten saan kaivettua ulospäin kiltin kotiäidin mielestä esiin syntisiä fantasioita, ja sitten hänet pistetään kohtaamaan ne käytännössä. Ehkäpä tehdään hänen miehelleen pieni video lahjaksi, jossa näytetään millainen narttu hänen rouvansa todellisuudessa on. Ja mitä siveellisempi henkilö on kyseessä, sitä suurempi kontrasti (ja tyydytys) alun siveyden ja lopun turmelemisen välillä on. Valmiiksi läpeensä pervoa on vaikeampi muutenkin nöyryyttää, vaikka leikit sellaisen kanssa voisivat muuten olla varsin hauskoja. :D
Jos kuvittelen mielessäni siveellisyyden ruumiillistumaa, niin olisi se kaiketi nuori vaalea neito, ei kovinkaan suuririntainen, varsin pienikokoinen ja siro. Sellaisen tiukan neitsytpimpin omaava ja enkelinkasvoinen. Eikö viattomuuden illuusio ole rikottu juuri parhaiten silloin, kun nuo enkelinkasvot huutavat ja anelevat sellaisia rivouksia joilta niiltä ei uskoisi koskaan olisi uskonut kuulevansa, ja kun siveellinen tiukka neitsytpimppi lopulta muuttuu kiimaiseksi ja liukkaaksi saadessaan sisäänsä nyrkkiä tai kumista hevosenkyrpää?
Kaikkea en näissä mieltymyksissäni edelleenkään osaa selittää, mutta sanoisin kuitenkin niin, että ainakin suuri osa viehätyksestä liittyy nöyryytykseen.


Edellisessä kohdassa tulikin jo mainittua pienikokoiset naiset. Pidän tosiaan eniten pienikokoisista, ja osittain siinäkin viehätys taitaa tulla nimenomaan tuosta siveellisyyden ja nöyryytyksen psykologiasta. Mutta on siihen muitakin syitä. Pienempiä naisia on helpompi käsitellä kuin isompia. Vaikka alistaminen ja alistuminen ovatkin lähinnä pään sisäisiä juttuja, on varmaankin joku ihan evoluution kehittämä juttu, että isompi mielletään yleensä dominoivaksi pienempään nähden. Ei kannata ryppyillä itseään isommalle. Pienempikokoisten naisten kohdalla siis o n helpompi päästä sisään alistajan rooliin. Ja kyllä, se on rooli. Normaalielämässä pidän myös pienikokoisempia ihan tasavertaisina.


Olen miettinyt myös paljon mustasukkaisuutta ja sen vastakohtaa, kun ei osaa olla mustasukkainen. Tiedän kyllä, että pikkunarttu on imenyt vieraiden miesten kyrpää, kalua ja varmaan lelujakin on survottu erinäisiin reikiin. En kuitenkaan ole tuntenut itseäni mustasukkaiseksi. Kertooko se siitä, että luotan häneen, ja että suhteemme on kunnossa? Vai onko se välinpitämättömyyttä? Luullakseni ei. En ole kokenut mustasukkaisuutta, joten en ehkä ole paras ihminen puhumaan siitä. Mutta onko mustasukkaisuus enemmänkin osoitusta omistushalusta kuin oikeasta välittämisestä? Joskus kuulee tarinaa, jossa aviomies on mustasukkainen vaimostaan, vaikka on samalla itse pettänyt vaimoaan. Tuollaisessa tapauksessa kyse olisi mielestäni ennemminkin omistushalusta kuin välittämisestä. Osaako joku antaa epäitsekkään esimerkin mustasukkaisuudesta? Kiinnostaa vaan ymmärtää ilmiötä paremmin.

Loman lähestyessä

Istuimme eräänä kesäkuisena iltana sohvalla kahdestaan Pikkunartun kanssa. Sää oli lämmin, eikä ohjelmassa ollut iltapalan ja tv:n laatusarjojen lisäksi oikeastaan mitään erikoista Varsin harvinaista herkkuahan tuo laiskottelukin kyllä nykyään on. Niin pitkään on joutunut siirtämään kaiken kivan jonnekin tulevaisuuteen, kun sellaiselle joskus tulevaisuudessa paremmin aikaa olisi. Ja suunnitelmiahan on ollut vaikka minkälaisia. Nyt kun sitä aikaa on sitten ruvennut pikku hiljaa löytymään enemmän, ja kun kesälomatkin pian koittavat, niin huomaan tuijottavani tyrmistyneenä rästiin jääneiden töiden ja kaiken kivan puuhastelun vuorta. Huoh...
Ehkä pitää sittenkin katsoa vähän mitkä jutut ovat nyt oikeasti tärkeitä ja ajankohtaisia, ettei väsyttäisi itseään liikaa lomallakin. On taas tullut luvattua liikaa itselleen ja muille. Mutta kun olisi niin paljon niitä kivojakin juttuja joita haluaisi tehdä...

Jostain syystä istuskelu vaihtui keskusteluun kinkyilystä. Kun tässä olisi nyt kerrankin vähän aikaa, niin kenties huomenissa voitaisiin puuhastella vähän jotain kinkykammiossa. Ehkä tuhman Pikkunartun olisi vihdoinkin korkea aika joutua kuulusteltavaksi ilkeän linnanherran tyrmään. Ties mitä rappiollisia tunnustuksia siellä irti kiskottaisiinkaan. Tulos riippuisi varmasti paljon käytetyistä välineistäkin.
Jossain vaiheessa se keskustelu sai mielihalut laukkaamaan, ja päädyttiin touhuamaan sohvalle. Minulla oli kuulema varsin petollinen hymy naamallani, sellainen kuin kiltillä koulupojalla. Enkä minä mitään oikeasti tuhmaa sillä hetkellä aikonutkaan. Pikkunarttu makasi sohvalla selällään ja kiskaisin hänen lantionsa korkealle syliini. Siinä oli kiva leikkiä sormilla, hieroa vähän liukuvoidetta paikkoihin ja lisätä sylkeä. Vesipohjaiset liukuvoiteet tuppaavat joskus kuivumaan kuumalla kelillä vähän liiankin nopeasti, ja niistä tulee enemmänkin tahmeita kuin liukkaita. Pieni määrä vettä tai sylkeä auttaa siihen kummasti.

Pikkunarttu makasi tyytyväisenä käsivarret rintansa päälle koukistettuina kuin levolle käyvällä lepakolla. Jäin mietteissäni hetkeksi tuijottamaan noita käsiä. Ajattelin edellistä blogikirjoitusta, ja sitä, miten minun pitäisi oikeastaan ottaa noista käsistä valokuva, jotta muutkin näkisivät kuinka pienet ne todellakin ovat. Enkä minäkään mikään isokätinen mies ole. Olin ilmeisesti varsin poissaolevan näköinen, kun hän kysyi, mitä mahdoinkaan miettiä. Sanoin katselevani hänen käsiään. Sitä kuinka pienet ne ovat. Sormet suppuun puristettuna tuskin kulliani suurempi.
Hän kysyi, olinko muuten koskaan nähnyt hänen työntävän oman kätensä sisäänsä. Joo, kyllä olin, pariinkin kertaan. Piti muistuttaa kevään bileistä.
Juu, niinhän se olikin. Pikkunarttu sanoi, että se onnistui helposti ilman liukkariakin.

Minulle tuli taas varsin tuhma olo. Nostin Pikkunartun pepun vielä ylemmäs, siten että hän lopulta nojasi hartioidensa varassa melkein kaksinkerroin taipuneena. Kokeillaanpas nyt jotain uutta.
Pari minuuttia myöhemmin hän makasi sylissäni kumpainenkin kätensä rannetta myöten pilluun painuneena.

Tapasin myös hiljattain Nelliä. Tällä kertaa menimme leikeissämme vähän aikaisempaa pidemmälle. Tuo tuhma nainen oli jo aikaisemmin vihjaillut olevansa vähän levottomalla tuulella, johon piiskaaminen saattaisi auttaa. Niinpä hän sai aluksi selkäsaunan venytyspenkkiin sidottuna. Ilmeisesti hänessä olisi potentiaalia vieläkin enempään. Kiltisti tuo tyttö otti iskut vastaan, ja sinipunaisia jälkiä jäi varmasti ihmeteltäväksi vielä moneksi päiväksi eteenpäinkin. Nelli tuntui olevan myös puutteessa. Eikä sitä suinkaan helpottanut klitoriksen ja häpyhuulten kiusoitteleva siveleminen ja hierominen ennen piiskauksen aloittamista. Olin ajatellut kokeilla tällä kertaa pakotettuja orkkuja vähän pidempikestoisesti, mutta jouduin kuitenkin muuttamaan suunnitelmiani. Niin säälittävältä hän alkoi kuulostaa wandin suristessa klitorista vasten samalla kuin survoin tavaraa sisään pillun täydeltä. Jätin wandin surisemaan siihen parin orkun ajaksi. Nellin orgasmit ovat voimakkaita, ainakin ne mitä minä olen nähnyt. Ja ne ovat myös miltei väkivaltaisia. Tällä kertaa en halunnut vaarantaa omaa terveyttäni, vaan sidoin hänet kunnolla kiinni piinatuoliin. Siitä hän ei päässyt liikkumaan juuri yhtään. Wandi oli ilmeisen tehokas, mutta aiheutti ehkä liikaakin kiihoketta, saaden lopulta klitoriksen täysin kosketusaraksi. Hmm... Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut käyttää tilaisuutta jollain mielikuvituksellisella tavalla hyväkseni.
Tämä oli edellistä kertaa lyhyempi sessio. Syynä kyllä osittain se, että ajankohta oli sunnuntaina illalla, ja seuraavana päivänä oli normaali työpäivä. Haluaisin ottaa vielä enemmän leikkiin mukaan puhetta, verbaalista nöyryytystä, mutta toistaiseksi se on ollut jostain syystä hankalaa. Ehkä keskityn liikaa suorittamiseen, ja jotenkin puhe jää vähemmälle. Toisaalta useimmat leikkikaverini eivät ole muutenkaan tainneet olla verbaalisen nöyryytyksen perään, joten kyse on ehkä osittain harjoituksen puutteesta. Ja Nellinkin kanssa on pitkä aika edellisestä tapaamisesta. Ei ole ehtinyt tutustumaan kunnolla, kun on jo alkanut vieraantumaan. :) No, saa nähdä mitä jatkossa on luvassa.



Pikkunarttu on ollut edelleen tuhmalla päällä. Annoin hänelle vähän karkkirahaa, ja hän piipahti ostoksilla Antishopissa. Takaisin tullessaan hänellä oli muutama yllätys. Sininen moottoroitu sauva, jonka nuppi kääntyili ja jonka varressa pyörivät teräskuulat antamassa lisäväristyksiä. Ja olipa ostettu nänninipistimetkin. Mutta olipa ostoksia tehty Citymarketissakin. Mukaan oli lähtenyt myös kaupan suurin kesäkurpitsa, mehupullo ja kohtalaisen tuhti munakoiso.
Näitä kaikkia testattiin illalla.  Kurpitsa ja mehupullo menivät sisään vielä helposti, mutta munakoison kanssa oli jo ongelmia. Paksumpi pää ei mennyt sitten millään. Ohuempi pää edellä meni paremmin, melkein paksuimpaan kohtaan asti. Mittanauha osoitti kohdan ympärysmitaksi 28 senttiä, eli halkaisijaksi muutettuna se olisi ollut noin yhdeksän senttiä. Melko hyvin...

Loppukevään ja alkukesän kuulumisia

Minulta ehdittiin jo kysyä, kävinkö sitten ollenkaan Himoksella järjestetyissä Bizarren kinkybileissä, kun en ole mitään asiasta kirjoittanut. Kyllä vain, käytyä tuli. On vain ollut taas niin paljon kaikkea muuta, että sopivaa tilaisuutta blogipäivityksen tekemiselle ole aikaisemmin tullut.




Kävimme tosiaan bileissä vain yhtenä päivänä, lauantaina. Ja silloinkin olimme erinäisten viivästyksien takia perillä vasta yhdeksän - kymmenen tienoilla. Vaikka paikka ja konsepti olikin uusi, en silti tuntenut oloani kovinkaan vieraaksi. Oikeastaan loppupelissä aika luontevaksi. Juu, ehkä olisi voinut jättää illalla kahvin juomatta, kun en ole muutenkaan mikään kahvinjuoja. Meinasi näet pistää mahan ihan kuralle. Mutta päivä oli ollut uuvuttava, ja pelkäsin sammuvani heti kun päästään ovesta sisään. Turha pelko. Pikkutunneille jaksoimme silti olla.


Meillähän ei bilekokemusta ole vielä kovinkaan paljoa. Nämä olivat vasta toiset bileemme, mutta jo ensimmäisten bileiden jälkeen lupasimme itsellemme, että seuraavalla kerralla uskalletaan sitten mekin touhuilemaan edes jotakin. Ja kyllä me vähän jossain vaiheessa uskallettiinkin.
Paljon oli tälläkin kerralla sitä kiertelemistä ja katselemista. Nähtiin vanhoja tuttuja ja tutustuttiin uusiin. Sitten sopivan tilaisuuden tullen livahdettiin vapaana olevan gynepöydän luo. Minulla tai Pikkunartulla ei kummallakaan ollut aikaisempaa kokemusta näin "julkisesti" touhuamisesta. Etukäteen se tuntui jollain tavalla kiihottavalta, mutta mietittiin myös sitä, tuntuisiko se samalla myös kiusalliselta. Pikkunarttu nousi gynepöydälle, ja avitin pitkät platform bootsit gynepöydän jalustimiin. Hame olikin niin lyhyt, ettei sitä juuri tarvinnut nostaa.
Hieroin ja sormetin pimppaa aikani, mutta ilmeisesti tunnelmaan pääseminen oli Pikkunartulle vähän vaikeaa. Myönnän sen itsekin. Aluksi lähinnä oudoksutti touhuta muiden nähden, mutta pian en siitä enää välittänyt. Suuta tosin kuivasi jo valmiiksi, enkä saanut muodostettua edes sylkeä liukasteeksi. Kävin lainaamassa putelin liukkaria eräältä tutulta, joka puuhasteli omiaan siinä kymmenen metrin päässä. Köpöttelin takaisin liukkaripulloa onnellisesti heilutellen kuin joku Klonkku sormuksen kanssa. Sillä välin Pikkunarttu oli jatkanut lämmittelyä omatoimisesti, ja nojasi puolittain istuvassa asennossa oma kätensä rannetta myöten sisällään. Niin pieni kätönen. Tuskin kulliani paksumpi nyrkkiin puristettunakaan. Pitäisi ehkä joskus ottaa siitä valokuva mittanauhan kanssa, jotta lukijat sisäistäisivät asian paremmin.
Liukuvoiteen avulla pääsimme jatkamaan, ja siinä vaiheessa lopullisesti muiden läsnäolo haihtui mielestä. Tehtiin niin kuin oltiin suunniteltu. Käteni painui pikkunartun sisään meille tuntemattomien katsellessa siinä vieressä. Loppuhuipennuksen lähestyessä kuristin tuota pientä tyttöstä, ja orgasmi saapui äänettömästi mutta näyttävästi koko kehoa vavisuttaen.


Illan mittaan houkuttelin Pikkunartun vielä vieraan sedän sidottavaksi ja piiskattavaksi. Istuin itse siinä vieressä vahtimassa pirullisen ärsyttävä virne naamallani. Ja kyllä se hoito tuntui tehoavan. Pikkunarttu oli äärimmäisen ylpeä, kun kuuli omaavansa aika korkean kipukynnyksen. Mutta vaikka käsien sidontaa vielä ystävällisestä neuvostani tukevoitettiin, pääsi tuo mokoma ankerias luikertelemaan sidonnasta vapaaksi. En kysynyt jälkikäteen oliko kova kolaus kokeneen sitojan itsetunnolle, mutta ehkäpä tällaisia sidottavia ei aikaisemmin ollut vastaan tullutkaan.


Jatkoimme vielä bileistä poistuttuamme leikkejä kahden kesken vuokramökin parvella. Sidontaa ja muuta aikaisemman kertausta. Ja sitten loppuun väsytetyn nartun naimista lusikka-asennossa. Nyt kirjoittaessani huomaan, että tästä taitaa olla tulossa perinne. Juuri samoin tein tässä menneellä viikollakin. Kahden korkeimman tason itkuorkutuksen jälkeen seurasi rauhallista naimista lusikka-asennossa. Jokin siinä viehättää minua. Toisaalta se on hellää ja lempeää. Toisaalta siinä on jotakin niin törkeän rivoa. Naida todella märkää ja rentoa pillua, jota vain hetkeä aikaisemmin olen venytellyt kipurajalle saakka. Ja sen jälkeen se samettisen pehmeä tunne naidessa... Ei se kova fyysinen puristus, vaan se sivelevän kiusoitteleva tunne ja päässä pyörivät kiihottavat mielikuvat. Laukesin. Mieleni olisi tehnyt vielä hetkeä aikaisemmin kaivaa spermat laukeamisen jälkeen ulos pillusta ja syöttää ne Pikkunartulle, mutta nyt en enää jaksanut. Tämä on yksi syy, miksi en useinkaan nai kesken sessioiden, vaan vasta lopussa. Se vie voimat.




Kesä on alkanut rauhallisesti, enkä ole vieläkään päässyt sessioimaan muiden kanssa suurista aikomuksista huolimatta. Aikataulut ovat yksinkertaisesti olleet epäyhteensopivia. Ehkä sitten jossain välissä onnistaa. Kesäloman tullessa olisi sitten viikollakin enemmän aikaa.
Tulevana viikonloppuna Pikkunarttu sessioikin kinkykammiossa erään toisen henkilön kanssa. Enkä tiedä millaisesta sessioinnista on kyse. Vähän kyllä olen utelias.

Ajatuksia erään kerran jälkeen

Blogini kirjoitukset eivät useinkaan mene kronologisesti oikeassa järjestyksessä, vaan kirjoitettua tulee ennemminkin sen mukaan, mitä milloinkin on mielessä. Niinpä ajattelin tähän väliin kertoa eräästä aikaisemmasta vaniljaisemmasta seksikerrasta, joka herätti jälkeenpäin useampiakin ajatuksia.


Kirjoitin aikaisemmin sessiosta, jossa mainitsin, että ensitapaaminen ei kyseisen henkilön kanssa jännittänyt ollenkaan. Yleensä jännitystä on aina jonkin verran, mutta selkeästi sillä näyttää olevan paljon tekemistä sen kanssa, miten hyvin kyseiseen ihmiseen olen sitä ennen tutustunut. Ja ehkä se riippuu muutenkin paljon session asetelmasta. Tai onko kyseessä ollenkaan sellainen sessio.


Tapasin tosiaan taannoin erään mukavan naisen. Tämä tapaaminen ei ollut mikään bdsm seksisessio, vaan kyseessä oli enemmän perinteisen seksin puolelle menevä kohtaaminen. En tuntenut tätä naista oikeastaan kovinkaan hyvin. Lähinnä mielessäni pyöri vain se, että hänen muutoin normaalia vartaloaan koristivat ihan mahtavan kokoiset luomutissit. :) No, olen aina tunnustanut olevani tissihullu.

 Minua jännitti tuon tapaamisen aikana ihan jonkin verran. Sanotaanko vaikka, että tavallistakin enemmän. Ehkä syynä oli nimenomaan se, ettemme olleet sillä tavoin kovin tuttuja. Ja ehkä toisaalta olen itsevarmempi alistamissessioissa, kuin harrastaessani tasavertaista tavanomaisempaa seksiä. Ja eräs seikka - vaikkakin se on toisaalta on vain hyvä asia - on että hän oli oma-aloitteinen. En ole tottunut sellaisiin naisiin, ja oma-aloitteisuus saa minut toisinaan hieman hämmentymään. Mutta hän oli kyllä oikein mukava. Sain nautiskella hänen tisseistään, ja hän runkkasi ja kehui kaluani. Osasipa vielä laittaa kuminkin päälle, joka muuten tuntuu olevan hämmentävän harvinainen taito naisilla. Hyi, hävetkää naiset! Eikös ehkäisystä huolehtiminen pitäisi olla molempien osapuolten asia? :) Hän sanoi että hänen tissinsä olivat kestäneet kovaa käyttöä. Epäilen ettei kuitenkaan tarkoittanut mitään bdsm juttua, vaan ihan elävää elämää, mutta en mahtanut mitään sille, että mieleeni tuli heti vähän toisen näköisiä kuvitelmia.

Hänellä oli ihmeellinen pillu. Sellainen, joka tuntui puristi vähän liiankin kovaa, ja joka tuntui elävän ihan omaa elämäänsä. Yritin sanoa hänelle, että älä purista niin kovaa, en kestä sellaista kovinkaan kauaa. Mutta hän ei totellut. Tai sitten hän ei oikeasti mahtanut sille mitään. Naidessani takaapäin puristelin hänen tissejään, ja nautin siitä tunteesta. Ja se tuntui aivan liian hyvältä. En pystynyt enää pidättelemään.

Minua hieman nolotti tuo varsin nopea laukeaminen. Toisinaan, silloin kun ei ole liian pitkään edellisestä seksikerrasta, kykenee ihan kunnon naintimaratoneihin. Pidän sellaisista oikeastaan enemmän, sillä minulle yleensä matka on tärkeämpi kuin päämäärä.
Ajattelin huilia hetken, ja kokeilla hetken päästä uudestaan. Hän meni selälleen vuoteelle, ja tutkiskelin tuota ihmeellistä pillua sormillani. Yleensä pidän suuseksin antamisesta vaniljaseksissä, mutta tällaisissa satunnaistapaamisissa en kuitenkaan yleensä niin tee, ihan terveyssyistä. Sen sijaan hieroin toisen käden sormellani hänen klitoristaan, samalla kun työntelin sormiani sisään. Hän ehkä saikin jokusen kerran, vaikka minun oli hankala tulkita, johtuiko mikäkin nytkähdys ja voihkaisu ihan tavallisesta hyvän olon tunteesta vaiko jostain enemmästä. Hän myös ejakuloi hieman painellessani sormillani hänen G-pistettään.
Ejakulaationeste on kummallista ainetta. Se on ikään kuin jotain pesuainetta, joka vie mukanaan kaiken liukkauden. Oletteko huomanneet? Olin aikaisemmin käyttänyt omaa sylkeäni, mutta suuni oli käynyt puuhastelussa kuivaksi, joten pyysin liukkarituubin avukseni.
Runkkasin häntä neljällä sormella, ja pääsin jo mielikuvituksissani ihan törkeyksien tasolle. Sanoin, että olisi kiva käyttää jotain kunnon kokoista sauvaa. Hän sanoi että tykkäsi kyllä sellaisista leikeistä. Kysyin, oliko neljä sormea hänelle liikaa. Sanoi ettei ollut. Hieman tästä rohkaistuneena kysyin, oliko se kenties sitten liian vähän? Pitäisikö lisätä viideskin?
Hän sanoi, että oli häntä viidelläkin joskus leikitetty, varsin syvälle asti. Noin niin kuin rannetta myöten.
Siinä vaiheessa olin saanut seisokkini takaisin varsin voimakkaana, mutta halusin jatkaa sormilla leikkimistä. Mietiskelin vähän aikaa, kehtaisinko ehdottaa pidemmälle menemistä. Mutta päätin sitten kokeilla. Miten olisi, jos minäkin lisäisin sen viidennen sormen?
Hän sanoi, että kyllä se käy.
Tuo meidän tapaamisemme päättyi siihen, että fistasin hänelle orkut pariin otteeseen.


Minulla on ollut oikeastaan viimeiseen vuoteen asti sellainen käsitys, että fistaamisesta kiinnostuneita naisia on todella vähän, tai ainakaan he eivät asiasta uskalla puhua. Tämä akti kun on itselleni niin kovin rakas, ehkä eniten kiihottava juttu niin visuaalisesti kuin henkisessä alistamis- ja nöyryytysmielessäkin. Mutta ehkä olen vain onnistunut viime aikoina lähestymään oikeanlaisia henkilöitä.
Minua jäi kuitenkin kaduttamaan eräs asia tapaamisen jälkeen. Eihän minulla tietenkään mitään käsikirjoitusta tällaisen tapaamisen suhteen ollut, enkä tiennyt edes etukäteen mitä tuleman piti. Mutta harmittelen vain, etten älynnyt pyytää häntä menemään kontilleen, ja olisin fistannut häntä takaapäin noiden suurten rintojen keinahdellessa rytmikkäästi. Piru vie kun olin tyhmä. Mutta aina ei vain tule kaikkea ajateltua, etenkin kun se jännityksin osaltaan sotki kuvioita etenkin alussa. Mutta myöhäistä sitä on kai enää katua. :(