Kauppatavarana

Miltä sinusta tuntuisi, jos kumppanisi tai omistajasi tarjoaisi sinua toiselle henkilölle käytettäväksi? Että sinua käänneltäisiin puolelta toiselle ja esiteltäisiin kuin kauppatavaraa?
Tai jos olet dominoiva osapuoli, miltä tuntuisi tarjota omaasi leikkikaluksi jollekulle toiselle?


Vuosi sitten suhteeni Pikkunartun kanssa vapautui avoimeksi suhteeksi. Asiaan liittyvän päätöksen yhteydessä luonnollisesti keskustelimme säännöistä, mahdollisuuksista, odotuksista ja peloista. Pian sen jälkeen kun Pikkunarttu oli käynyt ensimmäisen kerran vieraan miehen luona, juttelimme siitä, millä tavalla minä olin kokenut sen. (Toki samanlaista keskustelua käytiin myös omasta ensimmäisestä tapaamisestani vieraan kanssa, mutta se ei varsinaisesti liity tähän tarinaan.)
Olin jo ehtinyt mietiskelemään asiaa, ja lyhyen keskustelun jälkeen kirjoitin vielä myöhemmin lisää ajatuksistani. Olen harvoin hyvin sanavalmis, ja kirjoittamalla jää enemmän aikaa pohtimiseen. Harmi vaan että en löydä tuota viestiä enää mistään sähköpostieni tai Facebookin historiasta. Siitä olisi varmaan saanut lainattua pätkän autenttista pohdintaa blogiini.

Vaikka pidin Pikkunartun menoa vieraan miehen luo positiivisena asiana, oli ehkä silti hivenen yllättävääkin, että itse asiassa tunsin asian jollain tavalla kiihottavaksi. Ehkä se olikin se kaikkein paras vaihtoehto siitä tunteiden laajasta skaalasta, mikä eteen olisi voinut tulla.

Paitsi ajatus siitä, että Pikkunarttu olisi jonkun vieraan miehen käytettävänä, minua alkoi kiehtoa myös ajatus siitä, että suoranaisesti tarjoaisin häntä jollekin toiselle. Sovittu tapaaminen jossain rauhallisessa paikassa. Huolehtisin siitä, että Pikkunarttu laittaa hiuksensa ja meikkinsä kuntoon, ja pukeutuu sitten valitsemaani asuun. Totta kai tarkoitus olisi saada vastapeluri mahdollisimman kiinnostuneeksi kohteesta. Ehkäpä osa asian psykologista viehätystä onkin juuri se, että tuntee narttunsa olevan muiden himoitsema. Hän saisi seistä paikoillaan kun omistaja ja vieras kiertelisivät tutkimassa kauppatavaraa kuin karjamarkkinoilla ikään. Eikä tietenkään esineellistämisellä ja nöyryytyksellä olisi rajaa, kun miesten kesken käytäisiin läpi kaikki oleelliset asiat. Avataan suuta, ja jutellaan siitä, miten hyvän suuhoidon tältä saa. Ja kuinka syvälle sen pystyy ottamaan. Katsotaan tissit, näytettäisiin sheivattua pillua, ja puhuttaisiin mieltymyksistä riippuen tavaran tiukkuudesta, tai siitä millaista jöötiä sinne voi huoletta survoa. Ja muita henkilökohtaisia asioita, kuten miten tämän saa parhaiten kiljumaan, tai millä jutuilla voihkimaan.
Voisin itse kuvitella olevani tuollainen tarjoaja, ainakin sopivan tyypin osuessa kohdalle. Vaikka kivaa varmaan olisi myös siinä vastaanottavan henkilön roolissa, joka tavaraa on tulossa katsomaan.



3 kommenttia:

  1. Ostojohtaja IhanaSika mielellään tulee tarkastamaan tavaran laadun jos siihen päädytte...
    "Sulla on varmaan tavaralle joku hinta" sanoi se TV:stä tuttu huutokauppamieskin ;-)

    VastaaPoista
  2. Oletko lopettanut kirjoittamisen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kai, tai en tiedä. Näköjään aika monellakin kinkybloggaajalla on jostain syystä ollut viimeinen vuosi raskasta aikaa, ja sama juttu itsellänikin. Välillä tekisi mieli lopettaa kirjoittaminen kokonaan, ja pitää muutenkin taukoa koko kinkyilystä, mutta sitten toisinaan miettii, että jospa ei sittenkään. Pitäisi saada jotenkin motivaatio palaamaan koko touhuun.
      Tällä hetkellä nyt ei juuri ole aikaakaan mihinkään.

      Poista