Näytetään tekstit, joissa on tunniste videokuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste videokuvaus. Näytä kaikki tekstit

Lyhyitä kirjoituksia

Meillä oli Pikkunartun kanssa lyhyesti puhetta valokuvaamisesta ja videokuvaamisesta. Tuo edellinen sessio oli minulle näet ensimmäinen kerta, kun esiinnyn jollakin videolla niin että kasvonikin ovat näkyvissä. Pikkunarttu taas on harrastanut netticamikivaa ja kuvien vaihtoa jo ennen kuin olemme tavanneetkaan. Ei siis ole aivan mahdotonta, jos joku hänen kuvansa tai videonsa olisi tälläkin hetkellä näkyvillä jossain netin syövereissä. Tuosta hän minulta kysyikin, miten suhtautuisin siihen, jos jotain sellaista materiaalia pyörisi hänestä netissä.

Olen pohtinut asiaa nyt useamman illan aikana, ja luulen, ettei se lopulta haittaisi minua. Eikä varmaan ketään lähipiirissäkään. Kaveripiirini on lopulta aika hyväksyvää porukkaa, ja osa heistä vielä ihan samanlaisia pervoja kuin mekin. Pikemminkin luulen, että siitä porukasta ainakin osa mielellään näkisi kyseisen materiaalin myös itse. Ja tuskin kukaan muukaan tuttu tai sukulainen alkaisi nostaa asiaa pöydälle, jos sellaista kummallista materiaalia jostain löytäisi.
Pikkunarttua itseään ei tuollainen kiinnijäämisen vaara tunnu juurikaan vaivaavan, vaikka ei sellaista huomiota tietenkään ihan tarkoituksellakaan olla hakemassa. Mutta suostuipa hän keskustelun päätteeksi poseeraamaan blogini kuvituskuvassa, vaikka tottahan tuo on, ettei tällaisesta kuvasta ketään tunnistettaisikaan.
 
Pikkunarttu

Saa nähdä koska meillä olisi aikaa oman yhteisen videon tekoon. Ainakin tällä hetkellä se on suunniteltu ihan meidän kahdenkeskiseksi jutuksi, mutta jos olemme lopputulokseen tyytyväisiä, niin ehkäpä sitä voisi muillekin näyttää. Videokamera meiltä löytyykin, oikeastaan parikin. Kamerajalusta on, valaistukseenkin löytyy tarvikkeita, ja ainakin yksi sopiva paikka on sen tekemiseen. Tosin riippuu sitten vähän siitä, millaisen videon haluamme lopulta tehdä.

Se varsinainen toiminta siinä kameroiden pyöriessä on vähän konstikasta, etenkin jos joutuu itse käyttämään kameroita. Se vie liiaksi huomiota varsinaisesta hauskanpidosta, eikä siitä itse pääse nauttimaan. Mutta eikös elokuva olekin aina vähän näyttelemistä ja tilanteiden lavastamista, ellei sitten ole dokumentin teosta kyse? Ylimääräinen sähellys vain leikataan pois, pistetään parhaat palat peräkkäin ja sopiva taustamusiikki päälle.
Meidän oma elokuvamme voisi olla muutenkin vähän kieli poskella tehty. Ehkä tehdään se 80-luvun pornoelokuvien tyyliin. Pikkunartulle etsitään mummomainen permanenttiperuukki, minä hankin muhkeat tekoviikset, ja sitten dubbaamme puheen saksaksi. Musiikiksi vielä joku oikein ärsyttävä renkutus jostain tietokonemusiikin alkuajoilta.

Kun oikein alkaa analysoimaan tätä videon tekoon liittyvää mielihalua kotipsykologin opein, niin kaiketi sen takaa löytyy perimmäisenä syynä jonkinlainen itsensäpaljastamisen tarve. Toki videon teko voi itsessäänkin olla hauska tai ainakin uudenlainen seksuaalinen kokemus, ja voihan sitä olla jälkikäteen kiva katsellakin.
Mutta mitähän joku ulkopuolinen tuumaisi tuon videon nähdessään, jos se vaikka olisi ladattu jonnekin nettiin? Olisikohan se hänelle kiihottavaa? Olisiko se kiihottavaa minulle tai meille, jos joku muu kiihottuisi videostamme?
Jatkan vielä ajatusleikkiä hieman pidemmälle. Oletetaan tilanne, jossa kasvomme olisi sensuroitu tunnistamattomiksi, ja video ladattu jonnekin nettiin. Meitähän ei luulisi tunnistettavan siitä. Mutta olisiko kuitenkin niin, että pieni kiinnijäämisen riski tekisikin tilanteesta vielä kiihottavamman? Jos videolla näkyisikin jotain, josta ehkä joku tuttu voisi meidät tunnistaa...
Jotkut harrastavat seksiä julkisilla paikoilla. Onkohan kiihottavampaa harrastaa seksiä kun on vaarana jäädä kiinni, vai onko sittenkin vielä kiihottavampaa, kun oikeasti jää siitä kiinni?


***

Olen saanut seuranhakuilmoitukseeni muutamia vastauksia. Mielenkiintoista kyllä, kiinnostusta ovat osoittaneet lähinnä kypsemmät rouvat. Nuorilta tytöiltä taas ei viestejä ole toistaiseksi kuulunut. Niin, tai ei ainakaan ole ihan sellaisia yhteydenottoja tullut mitä alunperin olisin toivonut. Minulla nimittäin on ilmoitus myös parilla tunnetulla seuranhakusivustolla, ja on melkein luonnollista, että vähintään muutama nigerialaiskirje ja muu yhtä epäilyttävä viesti tupsahtaa laatikkooni. Mutta niitä nyt en edes laske oikeiksi yhteydenotoiksi. Sitten on sellaisiakin viestejä, joista ei oikein tiedä mistä lopulta on kyse.

"Olemme pari, ja kiinnostuneet nartun jakamisesta maksua vastaan. Isotissinen nuori narttu, ainoina ehtoina kumipakko ja ei pysyviä jälkiä. Laita paluuviestiä jos kiinnostaa." 

Vuorossa viikon pähkinä: Osaako joku arvata, mikä ehdotuksessa alkoi vaivaamaan?

On toki mahdollista, että joku esitti minulle tosissaan ja vilpittömästi tällaista asetelmaa. Ehkä joku näkee kiihottavana, jos hänen kumppaninsa makaa maksusta vieraiden miesten kanssa, tai jos itse antautuu maksusta toiselle. No pitäisin kyllä sellaista itsekin kiihottavana eräässä mielessä. Mutta valitettavasti tuollainen tarjous heitettynä täysin ventovieraalle, ilman mitään taustoja... Jokin kumma tässä sai varoituskelloni soimaan.

***

Katselin pitkästä aikaa blogini vierailuhistoriaa. Nykyään on niin paljon mobiililiittymiä, että on hankala saada kokonaiskuvaa siitä, mistä päin Suomea lukijoita löytyy. Tai onko kyseessä yksi ja sama vai joku suurempi ryhmä vierailijoita.
Mutta ainakin joku Lenovon tabletin omistaja on vieraillut viime aikoina ahkerasti sivullani. Toivottavasti on fani eikä mikään psykiatri. :D

Toinen sessio

Joulun alle oli sovittuna vielä toinenkin tapaaminen. Tällä kertaa leikkikaverini olikin eräs minulle hieman tutumpi henkilö. Subinanna on juuri se samainen nainen, jolle vuosi - pari takaperin valmistin anaalikoukun ja kasan sidontatankoja. Koukku Tangot
Olimme myös vuosi takaperin Bizarren bileissä samaan aikaan, kumpikin oman avecinsa kanssa saapuneena, mutta sitten muodostimme eräänlaisen haahuilevan neljän hengen seurueen. Ja toki vuosien varrella on kirjoiteltukin on aika paljon asiasta kuin asiasta.
Mitään varsinaisia seksijuttuja emme ole puuhailleet keskenämme, vaikkakin Subinanna sellaisen mahdollisuutta joskus varovasti rohkeni kysyäkin. Aika vain ei ollut tuolloin kovin otollinen, kun mistään vapaasta suhteesta ei vielä tuolloin ollut edes puhetta. Nyt kun tilanne on hieman muuttunut, niin päätin kysäistä, vieläkö hänellä olisi halua tavata.


Jälleen kerran olisi valmisteluihin saanut olla enemmänkin aikaa, mutta onnistuihan tuo noinkin. Yleensä suunnittelen sessioita melko tarkasti etukäteen. Esimerkiksi sellaisia asioita, mitä voisi tehdä ja missä järjestyksessä, millaisia sidontoja, mitä tarvikkeita tarvitaan. Käytännössä homma voi osoittautua hyvinkin erilaiseksi kuin etukäteen osasi kuvitella, mutta se on normaalia. Oikeastaan ei edes kannata yrittää mennä hommaa minkään käsikirjoituksen ja aikataulun mukaan, koska siinä katoaa hommasta sen sielu. Tulee keskityttyä hauskanpidon sijaan ohjeiden lukuun ja tekniseen suorittamiseen. Mutta miksi sitten ylipäätänsä suunnittelen mitään etukäteen? Etukäteen suunnittelemalla minulla on mielessäni useita vaihtoehtoja, joita sessiossa voidaan toteuttaa. Olisi noloa istua sormi suussa miettimässä mitä seuraavaksi voitaisiin tehdä, kun toinen seisoo antautuneena edessäsi. Ja jos jotain keksitkin, niin seuraavaksi huomaisit, ettei sinulla ole niiden toteuttamiseen tarvittavia välineitä. Etukäteen suunnittelemalla minulla on varastossa useampikin ajatus jonka voi toteuttaa, mutta mikään ei estä keksimästä lennosta jotain muuta, jos idea tuntuu hyvältä.

Ennen sessiota juttelin Subinannan kanssa hetken. Vähän katseltiin kammion yleisilmettä ja puhuttiin kai siitä millaista sessiointia olisi luvassa. Tällä kertaa ajattelin vähän rennompaa sessiointia, ei niin kovin vakavaa, ei herroittelua tai sirkustemppuja. Ehkä mielentilaani vaikutti myös edellisen viikonlopun sessiointi, joka oli silloin kovempaa. Sitten myös käytiin pikaisesti läpi turvallisuusasioista, mutta kun kumpainenkaan ei ollut ihan aloittelija, niin ne menivät ihan muutamalla sanalla.

Aloitimme (jo hyväksi havaitulla tavalla) käsien kiinnittämisellä katosta roikkuviin kahlekiinnikkeisiin. Tätä seurasi eräänlainen Shinju -tyyppinen rintakehäsidonta, joka on helpompi tehdäkin silloin kun kädet on nostettu pois tieltä. Sidonta oli hieman oma mukaelmani, pääasiassa sen vuoksi, että köysi oli harmillisesti parikymmentä senttiä liian lyhyt. Mutta kun kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään ammattimainen tapahtuman, niin en antanut sen häiritä itseäni. Parasta melkein olisi, jos olisi oikein pitkä köysi, minkä voisi sitten sidonnan päätteeksi katkaista halutusta kohdasta. Mutta yleensä kaikki köydet vaativat jonkinlaisen päättelykäsittelyn etteivät ne purkaantuisi, ja se taas on hankalaa session aikana. Mutta niin, asiaan.
Subinannalla on varsin hyvänkokoiset rinnat, joita oli kiva puristella takaapäin, kun ne vielä vähän pingottuivat köysien puristuksessa törrömmälle. Samalla työntelin myös sormea kosteaan jalkoväliin Subinannan alkaessa huohottamaan. En tunne kovin hyvin alistuvan osapuolen ajatusmaailmaa, tai millaisessa mielentilassa he ovat leikkien alkaessa. Jaksan vain aina ihmetellä, miten joku syttyy niinkin vähäisestä. :P
Hetken suuria rintoja puristeltuani irrotin käsikahleet katosta roikkuvista ketjuista, ja kiinnitin ne toisiinsa Subinannan selän taakse. Avasin sepalukseni, rullasin kumin päälle. Autoin hänet polvilleen lattialle eteeni, ja hiuksista kiinni pitäen ohjasin kaluni hänen suuhunsa. Tiesin jo ennestään, että Subinanna kykenisi ottamaan kalun varsin syvään. Annoin hänen työskennellä osittain omatoimisesti, mutta välillä ohjailin rytmiä tai syvyyttä pidellen kiinni hänen hiuksistaan ja päästään. Painoin välillä syvään ja pakotin häntä pitämään kaluni syvällä lyhyen aikaa. Se ei ollut vielä mitään kurkkupanoa, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa mennään siihenkin. Aivan pohjaan ei päästy, mutta Subinanna sanoi, että varmaan hyvin lähellä käytiin. Sanoin leikkisästi, että juu, jäi vain joku 4-5 senttiä uupumaan. Mutta kyllä todellisuudessa jäätiin vain sentin tai parin päähän.
Tämän jälkeen pyöräytin Subinannan ylös venytyspenkkiä vasten, nostin hänen oikean jalkansa penkin päälle koukkuun, ja työnnyin sisään takaapäin. Puristus oli kovempi kuin osasin odottaa, ja meinasin laueta vähän liiankin nopeasti. Pidin hetken taukoa ja jatkoin sen jälkeen naimista. En ole varma laukesiko Subinanna tuon lyhyehkön panemisen aikana, mutta ainakin äänestä päätellen se oli lähellä.

Kuvakaappausta videosta


Jouduin siistimään itseäni, ja sen jälkeen päästin Subinannan "lepäämään" sidontalavan päälle, vaikka tiesinkin etukäteen, että varsinaista lepoa siinä ei ehtisi paljoa tulla. Hän makasi selällään, kädet sivuille sidottuna kuin ristillä roikkuen, jalat nostettuna köysien avulla kohti kattoa. Subinanna oli jo joskus aikaisemmin sanonut, että haluaisi ehdottomasti testata panokonetta. Tämä oli siihen hyväksi havaittu ja helppo asento. Leikitin häntä hetken käsin ensin pienemmällä ja sitten suurella sauvalla kokeillakseni kumpi olisi sopivampi, ja päädyin sitten pienempään. Isompi tuntui olevan vähän liian tuskallinen. Panokoneen lykkiessä käytin vibraattoria lisästimulointina sekä nänninipistimiä tehdäkseni Subinannan olosta vaikeamman, eikä kestänyt kovinkaan pitkään kun ensimmäinen orkku tuli. Avasin rintakehäsidonnan Subinannan maatessa orkun jälkimainingeissa puolikuolleena, ja sidoin hänen kummankin rintansa erikseen, pingottaen ne venytykseen katosta riippuvalla köydellä. Muistikuvani ovat jo hieman hataria mitä missäkin järjestyksessä tapahtui, mutta tämän jälkeen hän sai useampia orkkuja ensin pienemmällä sauvalla, sitten isommalla sauvalla käsin leikitettynä, ja taas pienemmällä sauvalla konekäyttöisesti kolme perättäistä orkkua pakotettuna.
Tässä vaiheessa Subinanna jo vapisi ja huusi aika äänekkäästi. Minä halusin vielä jatkaa ihan sormipelillä, koska pidän siitä enemmän kuin leluista. Yllättäen Subinanna tuntuikin villiintyvän neljän sormen syvätyöskentelystä, vaikka ei kovin isoihin juttuihin ollut tottunutkaan. Mielessäni kyllä ajattelin, että jatkossa tähän osa-alueeseen kannattaisi panostaa enemmän.

Pidimme pienen tupakan mittaisen tauon, jonka jälkeen palasimme takaisin kammioon. Kokeilimme vielä syväkurkkutouhua Subinannan maatessa selällään pää roikkuen lavan reunalta, mutta vieläkään ei ihan kokonaan sisään mennyt. Joskus tulevaisuudessa, mikäli vielä tapaamme leikkien merkeissä, haluaisin käyttää häntä sidottuna oikein kunnon kurkkupanoon.
Tämän jälkeen hieman yllättäen Subinanna pyysi minua panemaan häntä, ja minusta se oli ihan kiinnostava ehdotus. Käskin hänet kontalleen lavan päälle, nain häntä niin syvään takaapäin kuin pystyin. Painoin hänen päänsä ja rintansa lavaa vasten, pitelin itse kiinni kahleiden ketjuista ja nautiskelin oikein kunnolla naimisesta. Subinanna sai tuona aikana ainakin muutaman kerran. Onneksi kamera ei tuolloin ollut päällä, sillä olisin varmasti löytänyt vielä itseni jostain youtubesta nimimerkillä ihmisgorilla. Heiluin venytyspenkin päällä korkeassa polviasennossa tukea ketjuista ja köysistä ottaen, ja lopulta laukesin aika voimakkaasti eläimellisen mölinän saattelemana. :D Tosin tuossa vaiheessa olimme jo vajonneet laiska koira -asentoon, kun Subinannan voimat olivat loppuneet jo hetkeä aikaisemmin. Mutta se oli oikein kivaa naimista, eikä todellakaan mikään pikapano.
Ovela narttu. Päätti väsyttää minut. Mutta hyvältä tuntui, ja päätimme leikit tällä kertaa siihen.


Tässä sessiossa oli mukana myös jotain uutta ja mielenkiintoista. Subinanna nimittäin halusi viedä kotiin tuliaiseksi miehelleen jotain katseltavaa, ja niinpä taltioin parikymmentä minuuttia pitkän klipin eri kohtauksista sessiomme aikana. On tietenkin hieman hankalaa keskittyä sessioimaan ja kuvata samaan aikaan, joten videopätkästä ei tietenkään tullut mitään järisyttävän hienoa ja ammattimaista, mutta kuulema oli silti tehnyt tehtävänsä. Eli oli videoiden katselun jälkeen ollut vipinää sielläkin suunnassa, ja munaa tullut tuollaisellekin "nymfomaanille" enemmän kuin tarpeeksi. Kiva tapa saada uutta piristystä seksielämään.

Jälkikäteen minusta tuntui, että olisin pystynyt kyllä vähän parempaankin. Tai jotenkin jäin miettimään, mahtoiko Subinanna odottaa jotain enemmän.
Pikkunarttu kysyi myöhemmin, että no, miten sessio meni? Munasinko täysin, vai luulenko että vielä näemme Subinannaa ja hänen miestään vielä uudestaankin? En minä sentään usko että mitään munasin, joten luultavasti tullaan vielä näkemään.

Vaihtelusta ja tylsistymisestä

Tällä hetkellä seksirintamalla tilanne on tyydyttävä, vaikkakin käytäntö pyörii enemmän vaniljatasolla kuin kinkyilyssä. Mutta ei se nyt oikeastaan haittaa. Karkeasti ajatellen homma menee aina siten, että vähitellen hivuttaudutaan kohti irstaampaa ja rajumpaa toimintaa entisen alkaessa käydä liian tylsäksi. Sitten eräänä päivänä huomaa, että vaniljaseksi ONKIN varsin extremeä kaikessa hempeilyssään. Siis hurjaa, siinähän saatetaan suudella ja kaikkea! :O
Suuteluun liittyen on muuten tehtävä eräs tunnustus. Olen aikuisiällä suudellut naista varmaan alle kymmenen kertaa suulle. Tai kaksikymmentä. (Miehiä en kertaakaan.) En vain osaa. Se on outoa. Ihan pervoa ja sairasta. ;D Mutta eivät kaikki naisetkaan osaa. Ehkä meiltä tällaisilta puuttuu joku geeni. :D Ja kielisuudelma se vasta outoa onkin. Omaa kieltähän nyt on tunkenut kyllä jokaiseen rakoseen, mutta että joku muu tunkee kieltään suuhuni... On niin kuin jokin limaisen karhea etana yrittäisi tunkeutua suuhun tonkimaan hammasvälejä. :S


Tunnustan myös olevani sellainen, että kyllästyn hyvin nopeasti saman toistoon seksielämässä. Siis samanlaiseen kaavaan jumittuminen vähentää intoa, ja melkein mikä tahansa alkaa lopulta maistua puulta. Ennemmin vaikka pitää kokonaan taukoa, kun vatkaa puoliväkisin samaa juttua. Uusien juttujen etsiminen ja kokeileminen sen sijaan on pitänyt mielen virkeänä. Ja paljon on edelleen kokemattakin. Aikaisemmin olin ehkä eräällä tavalla seksiin liittyvien asioiden suhteen vähän pidättyväisempi, mutta monet asiat ovat muuttaneet sittemmin käsityksiä. Sitä huomaa karulla tavalla, että saman ikäluokan kavereista jo on useampi poistunut tästä maailmasta kuka milläkin tavalla, ja osa lojuu juoppoina ojan pohjalla, ja kenelle on tapahtunut mitäkin. Jotenkin on alkanut oivaltaa, että elämä on liian lyhyt siihen, että elää täysin muiden odotusten mukaan. Tai tekee kaikessa niin kuin edes yleisesti on hyväksyttyä. Kuulostaako kovin itsekkäältä? Mielestäni kuitenkin parempi elää oman päänsä mukaan, kuin vaikkapa sen mukaan, mitä naapurit ja sukulaiset sinulta odottavat.

Mä päätin piristää elämääni kokeilemalla erotiikan saralla kaikkia irstauksia, mitä koskaan on mieleen juolahtanut tai mistä olen haaveillut, eikä ole ainakaan vielä kertaakaan kaduttanut. Sanovathan jotkut vanhat ihmiset niin, että enemmän katuvat elämässään sellaisia asioita jotka jäivät tekemättä, kuin niitä hölmöyksiä, joita tuli tehtyä. Paljon tosin on vielä kokeilemattakin. Olen pitänyt jonkinlaista listaa haaveista, joita voisi joskus toteuttaa. Aika monen kohdan yli on jo vedetty viiva kokeilun merkiksi, mutta osa odottaa edelleen toteutumistaan.

Keskustelimme kimppajutuista. Narttu pyöritteli mielessään, millaista se mahtaisi olla. Vaikuttaisiko sellainen meidän keskinäiseen suhteeseen jälkikäteen. Vaikka hommaan mentäisiinkin mukaan yhteisellä sopimuksella, jäisikö siitä sen jälkeen jonkinlainen mustasukkaisuuden tunne. Ja jos puuhastelisimme kimpassa, vaikka jonkun toisen parin kanssa, niin meidän pitäisi olla samassa huoneessa, jotta mustasukkaisuus ei iskisi. Hassuja mietintöjä, mutta ymmärrettäviä. Kolmas pyöräkin sinällään kävisi... Tosin narttu ottaisi toisen miehen, ja minä taas toisen naisen. Itse taas mietiskelin, osaisinko olla luontevasti toisen miehen ollessa läsnä.
Nartun mielestä kolmannen pyörän tai parin tulisi olla jollain tavalla tuttu. Itse en tiedä, olisiko tuttuus enemmän rasite vai positiivinen asia. Kai sekin vähän riippuu, millaista se tuttuus olisi.

Olen myös miettinyt viime aikoina jonkinlaista kuvaussessiota, tai sessioiden videokuvausta. Ehkä se jossain vaiheessa tulee mahdolliseksi, mutta tällä hetkellä taidan olla sellaisen innostuksen kanssa yksinäni. Tai jos vaatimustasosta tingitään, niin voinhan minä vaikka kuvata itsestäni nakupotretin, ja julkaista sen. :D Mutta ei se kyllä ole ihan sitä mitä ajattelin...

 

 



Pohdintaa tulevaisuudesta


Sain pitkästä aikaa niin kunnolla mieltä lämmittävää positiivista palautetta blogistani, ettei pakkanenkaan tuntunut jostain syystä enää niin kylmältä kuin aikaisemmin. :) Samalla tosin sain myös palautetta, että kirjoituksissani oli esiintynyt ärsyttäviä lyöntivirheitä. Pahoittelut näistä. Syytän huonosti toimivaa oikolukua. Kävin tekstejä läpi toisella tietokoneella, ja suurin osa virheistä pitäisi olla nyt korjattuna.

Olen kirjoittanut paljon BDSM-aihepiiriin liittyvistä omista pohdinnoistani. Yleensäkin taitaa olla niin, että pohdin kaikenlaisia kysymyksiä melko paljon, ja toivoakseni juurikin nuo pohdintoja sisältävät kirjoitukseni ovat sellaisia, jotka lukijoitani kiinnostaisivat eniten. Sellaiset ainakin itseäni kiinnostaisivat. Pelkät sessiokertomukset ovat lopulta aika tylsää luettavaa, jos luetellaan mitä tehtiin aluksi, mitä sitten ja mitä sen jälkeen. Paljon kiinnostavampaa sitä vastoin on päästä sisälle kirjoittajan ajatuksiin.
Kun olen kirjoittanut omista ajatuksistani, olen lähinnä odottanut kommentteja itseäni kokeneemmilta konkareilta. Sen sijaan onkin osoittautunut niin, että etenkin itseäni kokemattomammat ovat löytäneet kirjoitukseni, ja saaneet niistä jopa apua omien ajatustensa selvittämiseen. Haa, joku muukin on pohtinut näitä samoja asioita!


Viikon keskusteluiden aiheina vilahtivat myös valokuvat. Ja myös videotkin, nimittäin tuhmemmat sellaiset. Vuosien aikana on tullut napattua yksi jos toinenkin valokuva, ja esiinnyn muutamissa kuvissa itsekin. Kyllähän jossain vaiheessa pidimme ihan kuvauspäivänkin, vaikka ei silloin niin kovin tuhmia kuvia otettu. Muutamia sessiovideoitakin on tullut otettua. Niitä löytyikin enemmän kuin muistinkaan. Oikeastaan mieleni tekisi ottaa joskus oikein kunnollisia kuvasarjoja. Sellaisia tyylikkäitä, ei mitään huonolaatuisia webbikamerakuvia. Ja kyllä seksivideoidenkin teko kiinnostaisi jossain määrin. Itse asiassa olen jopa päättänyt, että tulen vielä jossain vaiheessa tekemään ihan oikean seksivideon/elokuvan. Tosin se saattaisi jäädä ihan oman kirjoituspöydän laatikkoon, mutta olisi kuitenkin tullut tehdyksi. Aloin vähän miettimään asioita


Kuten kaikki varmaan tietävät, menee Euroopassa tällä hetkellä vähän huonosti. Talous kangertelee, ja ihmiset jäävät työttömiksi. On tuota jokusen kerran tullut itsekin mietittyä, mitä sitä sitten tekisi, jos jonain päivänä työt loppuisivat. Mitä sitä edes osaisi tehdä? Jos rupeaisi yrittäjäksi? Mitä ihmettä silloinkaan tekisi? Ei ole kokemusta yrittäjyydestä, eikä oikein ideaa tuotteista tai palveluista.
Jos jäisin nyt työttömäksi, niin miksi en harkitsisi sitten siirtymistä aikuisviihdealalle? Jos aihepiiri kerran tuntuu kiinnostavalta, niin mikä estäisi kokeilemasta? Ainahan sanotaan, että tee työksesi sitä, mikä tuntuu kivalta.
Ja ennen kuin järkytys alkaa leviämään, niin tarkennettakoon, että tarkoitin lähinnä tuottamista ja kuvaamista. Kameran eteen en kyllä kovin helpolla lähtisi, sen verran ujostuttaa. Tai mistäs sitä koskaan tietää.

Asiaa muutaman päivän haudottuani en todellakaan pitäisi ajatusta mahdottomana. Toki lopullinen päätös riippuisi myös muusta senhetkisestä elämäntilanteesta, mutta mahdollista se kyllä olisi. Tosin jos alalle lähtisin, suuntautuisin varmastikin juurikin omien kiinnostusteni mukaan etupäässä bdsm-puolelle. Ongelmana vain on, että asiakaskunta saattaisi jäädä melko marginaaliseksi. Liekö menekkiä sitten ulkomaille...?
En löytänyt netistä juurikaan suomalaisille aihepiiristä kiinnostuneille suunnattua informaatiot, mutta ehkä jotain kautta sitä onnistuisi kaivelemaan. Ties vaikka lukijoissani sattuisi olemaan asioista enemmän tietäviä.

Kun panettaa

Tänään on panettanut aamusta saakka. Toisinaan ei juuri seksiä edes kaipaa, ja sitten yllättäen tekeekin mieli koko ajan. Tämä ennalta-arvaamattomuus on hyvin häiritsevä tekijä sessioinneissa. Silloin kun oikein panettaa, ei paineitaan pääse purkamaan tässä ja nyt. Ja kun lyödään viikonlopuksi session aikataulu lukkoon, niin sitten H-hetkellä ei jaksaisikaan enää tehdä mitään muuta kuin nukkua. No, ihan aina ei näinkään käy, mutta valitettavan usein. Sessiointi tuntuu kuitenkin olevan ainoa järkevä keino, jolla bdsm- ja muun elämän välille saadaan rakennettua etäisyyttä. En edes halua sen olevan osa tavallista jokapäiväistä elämää. Silloin kun sessioin, saan olla luvan kanssa julma ja ilkeä. Sellainen, jollainen en normaalielämässä olisi.

Sain taas äkillisen haaveunikohtauksen. Kesken puuhieni huomaan olevani aivan muissa maailmoissa. Unelmoin nuoresta uhkeasta tytöstä, joka on tullut opettelemaan alistumista. Hän haluaa sen tapahtuvan "pakotettuna". Kauniiden kasvojen ja suurehkojen rintojen katseleminen saavat oloni kiihottumaan. Paitsi että aion alistaa häntä, tahdon hänen myös tuntevan olonsa nöyryytetyksi. Vien hänet fyysisille ja henkisille rajoilleen, selvittääkseni, missä ne kulkevat. Tietenkin tämä kaikki tulee tapahtumaan hyvin, hyvin hitaasti. Sidon hänen kätensä pään yläpuolelle katosta riippuvalla köydellä. Hän on avuton. Voin repiä vaatteet riekaleiksi suurien valkeiden rintojen heilahdellessa nykäysteni tahdissa. Voisin myös käyttää veistä tai saksia leikatakseni kankaan hänen yltään.

Tunnustelen paljaita pehmeitä rintoja. Tiedän, että ne ovat tarpeeksi isot sidottaviksi. Kiedottaviksi tiukalle ohuella köydellä, sähköjohdolla tai muovisilla nippusiteillä. Kun käsken häntä polvistumaan ja kumartumaan eteenpäin, sidon hänen kätensä selän taakse karkealla köydellä estääkseni häntä käyttämästä niitä.

Sormeni leikittelevät häpyhuulten välissä ja klitoriksen päällä saaden hänet kastumaan litimäräksi. Työntelen sormiani hitain liikkein sisään ja ulos. Hän huokailee, kun kerron hänelle kaikista niistä likaisista tempuista, joita aion tehdä. Kiusoittelen, ja pidän hänet orgasmin partaalla sallimatta kuitenkaan saavuttaa sitä. Se tekee hänet hulluksi.

Hänen mahlansa valuu pitkin reisiä kertoessani hänelle, kuinka pakotan hänet orjaksi ystävilleni. Hän joutuu imemään jokaista kullia, ja nuolemaan jokaista pillua joka hänelle tarjotaan. Heitän lattialle suuren dildon. Sanon työntäväni sen pian syvälle hänen sisäänsä. Sen jälkeen levitän liukastetut häpyhuulet erilleen, ja työntelen hitaasti kaikkia sormiani sisään niin syvälle kuin saan ne. 

Videokamerani nauhoittaa koko tapahtuman. Se lisää nöyryyttävyyttä. Katselemme sitä sitten joskus yhdessä, ehkä jonkun muunkin ollessa läsnä. Esitän suoria ja nöyryyttäviä kysymyksiä. Kuinka monta miestä hänellä on ollut. Kuinka monta naista. Mikä on ollut rivoin juttu, mitä hän on tehnyt. Nauttiiko hän ollessaan sidottuna avuttomaksi, kun venytän hänen pilluaan isoilla leluilla... Uskokaa vaan, hän kertoo kaiken.

Sitten, tunnin tai parin päästä kun olen valmis, annan hänen laueta. Hän on uupunut, mutta minun ilkeä leikkini on vasta alussa. Ja nyt hän saa ensimmäisen kullin imettäväkseen. Otakin se syvään, narttu!

Kuinkahan moni pitäisi tuollaista asetelmaa houkuttelevana?

Huoh! :(
On kivaa jos on mielikuvitusta, mutta toisinaan niin saamarin kiusallista. :(