Näytetään tekstit, joissa on tunniste panokone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste panokone. Näytä kaikki tekstit

Toinen sessio

Joulun alle oli sovittuna vielä toinenkin tapaaminen. Tällä kertaa leikkikaverini olikin eräs minulle hieman tutumpi henkilö. Subinanna on juuri se samainen nainen, jolle vuosi - pari takaperin valmistin anaalikoukun ja kasan sidontatankoja. Koukku Tangot
Olimme myös vuosi takaperin Bizarren bileissä samaan aikaan, kumpikin oman avecinsa kanssa saapuneena, mutta sitten muodostimme eräänlaisen haahuilevan neljän hengen seurueen. Ja toki vuosien varrella on kirjoiteltukin on aika paljon asiasta kuin asiasta.
Mitään varsinaisia seksijuttuja emme ole puuhailleet keskenämme, vaikkakin Subinanna sellaisen mahdollisuutta joskus varovasti rohkeni kysyäkin. Aika vain ei ollut tuolloin kovin otollinen, kun mistään vapaasta suhteesta ei vielä tuolloin ollut edes puhetta. Nyt kun tilanne on hieman muuttunut, niin päätin kysäistä, vieläkö hänellä olisi halua tavata.


Jälleen kerran olisi valmisteluihin saanut olla enemmänkin aikaa, mutta onnistuihan tuo noinkin. Yleensä suunnittelen sessioita melko tarkasti etukäteen. Esimerkiksi sellaisia asioita, mitä voisi tehdä ja missä järjestyksessä, millaisia sidontoja, mitä tarvikkeita tarvitaan. Käytännössä homma voi osoittautua hyvinkin erilaiseksi kuin etukäteen osasi kuvitella, mutta se on normaalia. Oikeastaan ei edes kannata yrittää mennä hommaa minkään käsikirjoituksen ja aikataulun mukaan, koska siinä katoaa hommasta sen sielu. Tulee keskityttyä hauskanpidon sijaan ohjeiden lukuun ja tekniseen suorittamiseen. Mutta miksi sitten ylipäätänsä suunnittelen mitään etukäteen? Etukäteen suunnittelemalla minulla on mielessäni useita vaihtoehtoja, joita sessiossa voidaan toteuttaa. Olisi noloa istua sormi suussa miettimässä mitä seuraavaksi voitaisiin tehdä, kun toinen seisoo antautuneena edessäsi. Ja jos jotain keksitkin, niin seuraavaksi huomaisit, ettei sinulla ole niiden toteuttamiseen tarvittavia välineitä. Etukäteen suunnittelemalla minulla on varastossa useampikin ajatus jonka voi toteuttaa, mutta mikään ei estä keksimästä lennosta jotain muuta, jos idea tuntuu hyvältä.

Ennen sessiota juttelin Subinannan kanssa hetken. Vähän katseltiin kammion yleisilmettä ja puhuttiin kai siitä millaista sessiointia olisi luvassa. Tällä kertaa ajattelin vähän rennompaa sessiointia, ei niin kovin vakavaa, ei herroittelua tai sirkustemppuja. Ehkä mielentilaani vaikutti myös edellisen viikonlopun sessiointi, joka oli silloin kovempaa. Sitten myös käytiin pikaisesti läpi turvallisuusasioista, mutta kun kumpainenkaan ei ollut ihan aloittelija, niin ne menivät ihan muutamalla sanalla.

Aloitimme (jo hyväksi havaitulla tavalla) käsien kiinnittämisellä katosta roikkuviin kahlekiinnikkeisiin. Tätä seurasi eräänlainen Shinju -tyyppinen rintakehäsidonta, joka on helpompi tehdäkin silloin kun kädet on nostettu pois tieltä. Sidonta oli hieman oma mukaelmani, pääasiassa sen vuoksi, että köysi oli harmillisesti parikymmentä senttiä liian lyhyt. Mutta kun kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään ammattimainen tapahtuman, niin en antanut sen häiritä itseäni. Parasta melkein olisi, jos olisi oikein pitkä köysi, minkä voisi sitten sidonnan päätteeksi katkaista halutusta kohdasta. Mutta yleensä kaikki köydet vaativat jonkinlaisen päättelykäsittelyn etteivät ne purkaantuisi, ja se taas on hankalaa session aikana. Mutta niin, asiaan.
Subinannalla on varsin hyvänkokoiset rinnat, joita oli kiva puristella takaapäin, kun ne vielä vähän pingottuivat köysien puristuksessa törrömmälle. Samalla työntelin myös sormea kosteaan jalkoväliin Subinannan alkaessa huohottamaan. En tunne kovin hyvin alistuvan osapuolen ajatusmaailmaa, tai millaisessa mielentilassa he ovat leikkien alkaessa. Jaksan vain aina ihmetellä, miten joku syttyy niinkin vähäisestä. :P
Hetken suuria rintoja puristeltuani irrotin käsikahleet katosta roikkuvista ketjuista, ja kiinnitin ne toisiinsa Subinannan selän taakse. Avasin sepalukseni, rullasin kumin päälle. Autoin hänet polvilleen lattialle eteeni, ja hiuksista kiinni pitäen ohjasin kaluni hänen suuhunsa. Tiesin jo ennestään, että Subinanna kykenisi ottamaan kalun varsin syvään. Annoin hänen työskennellä osittain omatoimisesti, mutta välillä ohjailin rytmiä tai syvyyttä pidellen kiinni hänen hiuksistaan ja päästään. Painoin välillä syvään ja pakotin häntä pitämään kaluni syvällä lyhyen aikaa. Se ei ollut vielä mitään kurkkupanoa, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa mennään siihenkin. Aivan pohjaan ei päästy, mutta Subinanna sanoi, että varmaan hyvin lähellä käytiin. Sanoin leikkisästi, että juu, jäi vain joku 4-5 senttiä uupumaan. Mutta kyllä todellisuudessa jäätiin vain sentin tai parin päähän.
Tämän jälkeen pyöräytin Subinannan ylös venytyspenkkiä vasten, nostin hänen oikean jalkansa penkin päälle koukkuun, ja työnnyin sisään takaapäin. Puristus oli kovempi kuin osasin odottaa, ja meinasin laueta vähän liiankin nopeasti. Pidin hetken taukoa ja jatkoin sen jälkeen naimista. En ole varma laukesiko Subinanna tuon lyhyehkön panemisen aikana, mutta ainakin äänestä päätellen se oli lähellä.

Kuvakaappausta videosta


Jouduin siistimään itseäni, ja sen jälkeen päästin Subinannan "lepäämään" sidontalavan päälle, vaikka tiesinkin etukäteen, että varsinaista lepoa siinä ei ehtisi paljoa tulla. Hän makasi selällään, kädet sivuille sidottuna kuin ristillä roikkuen, jalat nostettuna köysien avulla kohti kattoa. Subinanna oli jo joskus aikaisemmin sanonut, että haluaisi ehdottomasti testata panokonetta. Tämä oli siihen hyväksi havaittu ja helppo asento. Leikitin häntä hetken käsin ensin pienemmällä ja sitten suurella sauvalla kokeillakseni kumpi olisi sopivampi, ja päädyin sitten pienempään. Isompi tuntui olevan vähän liian tuskallinen. Panokoneen lykkiessä käytin vibraattoria lisästimulointina sekä nänninipistimiä tehdäkseni Subinannan olosta vaikeamman, eikä kestänyt kovinkaan pitkään kun ensimmäinen orkku tuli. Avasin rintakehäsidonnan Subinannan maatessa orkun jälkimainingeissa puolikuolleena, ja sidoin hänen kummankin rintansa erikseen, pingottaen ne venytykseen katosta riippuvalla köydellä. Muistikuvani ovat jo hieman hataria mitä missäkin järjestyksessä tapahtui, mutta tämän jälkeen hän sai useampia orkkuja ensin pienemmällä sauvalla, sitten isommalla sauvalla käsin leikitettynä, ja taas pienemmällä sauvalla konekäyttöisesti kolme perättäistä orkkua pakotettuna.
Tässä vaiheessa Subinanna jo vapisi ja huusi aika äänekkäästi. Minä halusin vielä jatkaa ihan sormipelillä, koska pidän siitä enemmän kuin leluista. Yllättäen Subinanna tuntuikin villiintyvän neljän sormen syvätyöskentelystä, vaikka ei kovin isoihin juttuihin ollut tottunutkaan. Mielessäni kyllä ajattelin, että jatkossa tähän osa-alueeseen kannattaisi panostaa enemmän.

Pidimme pienen tupakan mittaisen tauon, jonka jälkeen palasimme takaisin kammioon. Kokeilimme vielä syväkurkkutouhua Subinannan maatessa selällään pää roikkuen lavan reunalta, mutta vieläkään ei ihan kokonaan sisään mennyt. Joskus tulevaisuudessa, mikäli vielä tapaamme leikkien merkeissä, haluaisin käyttää häntä sidottuna oikein kunnon kurkkupanoon.
Tämän jälkeen hieman yllättäen Subinanna pyysi minua panemaan häntä, ja minusta se oli ihan kiinnostava ehdotus. Käskin hänet kontalleen lavan päälle, nain häntä niin syvään takaapäin kuin pystyin. Painoin hänen päänsä ja rintansa lavaa vasten, pitelin itse kiinni kahleiden ketjuista ja nautiskelin oikein kunnolla naimisesta. Subinanna sai tuona aikana ainakin muutaman kerran. Onneksi kamera ei tuolloin ollut päällä, sillä olisin varmasti löytänyt vielä itseni jostain youtubesta nimimerkillä ihmisgorilla. Heiluin venytyspenkin päällä korkeassa polviasennossa tukea ketjuista ja köysistä ottaen, ja lopulta laukesin aika voimakkaasti eläimellisen mölinän saattelemana. :D Tosin tuossa vaiheessa olimme jo vajonneet laiska koira -asentoon, kun Subinannan voimat olivat loppuneet jo hetkeä aikaisemmin. Mutta se oli oikein kivaa naimista, eikä todellakaan mikään pikapano.
Ovela narttu. Päätti väsyttää minut. Mutta hyvältä tuntui, ja päätimme leikit tällä kertaa siihen.


Tässä sessiossa oli mukana myös jotain uutta ja mielenkiintoista. Subinanna nimittäin halusi viedä kotiin tuliaiseksi miehelleen jotain katseltavaa, ja niinpä taltioin parikymmentä minuuttia pitkän klipin eri kohtauksista sessiomme aikana. On tietenkin hieman hankalaa keskittyä sessioimaan ja kuvata samaan aikaan, joten videopätkästä ei tietenkään tullut mitään järisyttävän hienoa ja ammattimaista, mutta kuulema oli silti tehnyt tehtävänsä. Eli oli videoiden katselun jälkeen ollut vipinää sielläkin suunnassa, ja munaa tullut tuollaisellekin "nymfomaanille" enemmän kuin tarpeeksi. Kiva tapa saada uutta piristystä seksielämään.

Jälkikäteen minusta tuntui, että olisin pystynyt kyllä vähän parempaankin. Tai jotenkin jäin miettimään, mahtoiko Subinanna odottaa jotain enemmän.
Pikkunarttu kysyi myöhemmin, että no, miten sessio meni? Munasinko täysin, vai luulenko että vielä näemme Subinannaa ja hänen miestään vielä uudestaankin? En minä sentään usko että mitään munasin, joten luultavasti tullaan vielä näkemään.

Astetta rajumpaa sessiointia

Minulla oli hiljattain sessiotapaaminen erään itseäni vanhemman naisen kanssa. Käytän hänestä nyt nimimerkkiä Rouva N. Tiedetään, se on aika tylsä ja mielikuvitukseton nimimerkki, mutta ehkä keksin myöhemmin jonkin vähän paremman nimityksen.
Erinäisten syiden vuoksi hän pitää mieluummin matalaa profiilia ja haluaa pysytellä tunnistamattomana, joten jätän myös hänen kuvailemisensa minimiin. Mutta ihan mukava henkilö oli kyseessä, näin kun yksityisesti tutustuttiin. Ja tietenkin tärkeimpänä seikkana, joka siihen tapaamisenkin johtikin, oli kiinnostus samanlaista rajua ja rivoa pervoilua kohtaan kuin minulla. Tapaaminen sovittiin hieman yllättäen ja melko nopealla aikataululla, mutta kyllä nuo tarvittavat valmistelut ehti siitäkin huolimatta tehdä. Eniten oikeastaan mietin kinkykammion lämmitystä ja lämmöneristystä, sitä kun ei oltu koskaan testattu kunnon pakkasilla. Ammulla lämpötila oli -12, mutta aski päivän mittaan lähemmäs kahtakymmentä. Mutta hyvin tuntui lämmitys toimivan, ja onneksi kelikin ehti jo hieman lauhtua iltaa kohti mentäessä. Ja jos lämmitys olisikin pettänyt pahemman kerran, niin tilanteesta olisi silti voinut kaivaa jotain positiivista. Eipähän olisi ainakaan tarvittu köysiä ja kahleita. Kieli vain ulos, ja subi kiinni metallirakenteisiin.


Sessio, jos sitä vielä sessioksi siinä vaiheessa voidaan kutsua, aloitettiin kammion esittelyllä ja pienellä jutustelulla. Annetaan sellainen kuva, että tavallisia ihmisiä tässä ollaan molemmat. Ehkä se rikkoo osaltaan sitä jännitystäkin, jota varmasti molemmilla osapuolilla on. Olen varmaan joskus kirjoittanutkin, että kyllä minäkin jännitän sessioita. Tai en varsinaisesti enää session aikana, mutta ennen niitä. Se ei vain näy päällepäin.
Kävin myös nopsaan läpi turvallisuusasioita. Suuta ei peitetä, ei ainakaan nyt ensimmäisellä kerralla. Mitään erillistä turvasanaa ei ole, sillä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että suuren hädän hetkellä aletaan muistelemaan mikä akrakadabra tai ananasakäämä se sana nyt olikaan. Riittää kun rääkäisee selvästi jotain tyyliin "Seis!" tai "Lopeta!". Session aikana voi tosin tulla myös vahingossa huudettua jotain tuollaista, mutta niissä tapauksessa keskeytän hetkeksi, ja kysyn oliko kyseessä vahinko vai tarkoitus. Joku voi sanoa että tuollainen pilaa leikin, mutta harvoin kai ensimmäinen leikkikerta on muutenkaan ihan täydellinen. Ja voihan sitä jo etukäteen ilmoittaa, että vääristä hälytyksistä saa sitten rangaistuksen. Tämä nyt on minun tapani toimia.
Sitten vielä piti tarkistaa muutama sekalainen asia, jonka jälkeen oltiinkin jo valmiita itse toimintaan.


Session teemaksi oli sovittu kova, suorastaan raju käyttö. Sinällään se on ehkä hieman rohkea veto ensimmäiseen tapaamiseen, mutta toisaalta riippuu niin henkilöistä ja tilanteesta yleensäkin. Ja ainahan on olemassa mahdollisuus keskeyttämiseen.
Aloitimme kuitenkin ihan rauhallisesti. Ohjasin hänet keskiaikaistyylisen venytyspenkin viereen, joka on uusin tulokas kinkykammion kalustuksesta. Tällä kertaa tätä venytyspenkkiä ei kuitenkaan käytetty sen alkuperäiseen tarkoitukseen, vaan se toimi pelkästään eräänlaisena alustana tai pöytänä.
Kiinnitin hänen kätensä ylös katosta roikkuviin kiinnikkeisiin.
Tämä on ehkä sellainen henkinen raja sessioissa. Se, missä hyppään pois siviiliminästäni, ja minusta tulee käytännön pervo.
Rouva N oli kertonut kiihottuneensa aikaisemmin jo kirjoitellessamme sessiosta, joten ensimmäiseksi - osittain mielenkiinnosta ja osittain nöyryytyksen vuoksi - kokeilin hänen kiihottuneisuuttaan. Työnsin takaapäin kaksi sormeani hänen jalkoväliinsä. Ensin ei tuntunut mitään, mutta hetken päästä löysin kuin löysinkin kostean paikan. Työnsin sormet röyhkeästi sisään, ja heiluttelin niitä sivusuunnassa niin, että kosteus levisi ympäriinsä ja sai aikaan kunnon litinän.
Sanoin jotain tyyliin "Ollaanhan täällä märkänä" ihan vain nöyryttääkseni häntä. Sitten vein etukautta pari sormea sisään, ja venytin sormillani pillua auki toisella kädellä eteen ja toisella taaksepäin, niin että varmaan jo kipeää teki. Ihan sopiva aloitus rivolle ja rajulle leikille.


Tuo asento oli kuitenkin hieman hankala, joten irrotin hänet kiinnikkeistä ja ohjasin makaamaan selälleen venytyspenkin päälle. Sidoin köyden hänen nilkkojensa ympärille, ja vedin ne suoraksi kohti kattoa. Hänen kätensä sidoin hamppunaruilla sivuille venytyspenkin rakenteisiin.
Mulla oli mietittynä jo valmiiksi lajitelma leluja, ja nappasin siitä sellaisen keskikokoisen tai hieman suurehkon pehmeän sauvan, jonka päälle sujautin kumin ja kuorrutin liukkarilla. Rouva N oli kertonut viesteissään, että hänen teki mieli kokeilla varsin rajuja juttuja, isoja leluja, venyttämistä ja sellaista, mutta sellainen ei ollut koskaan onnistunut. Liian tiukka, tehnyt liian kipeää. Niinpä aloitin varovammin tällä lelulla, ja työnsin sen suoraan sisään pohjaan saakka. Se tuntui menevän helposti, joten vaihdoin saman tien varsin suureen kapistukseen, sellaiseen jonka käytettävä pituus on 22 cm ja paksuus 5-7 cm tyveä kohti suurentuen. Löytyy kaupoista nimellä Bally Matador. Ilmeisesti tämä kapistus alkoi selvästi jo tuntua, mutta pohjaan sekin meni. Kokeilin sen jälkeen sormillani, ja  jotenkin tuli jotenkin hyvin perverssillä tavalla kätilömäinen olo.  Totesin nöyryyttääkseni (ja mahdollisesti kiihottaakseni) häntä, että kyllä minä olen aivan varma siitä, että tänä iltana käteni on hänen pillussaan rannetta myöten.

Kävin pyyhkimässä käteni liukkareista, ja kiinnitin tuon edellisen lelun panokoneeseen. Annoin panokoneen työnnellä sauvaa pohjaan saakka, ja nipistelin ja venytin nännejä, tai kiusoittelin klitorista sormillani. Kosteutta kyllä riitti. Rouva N ejakuloi illan aikana vinyylilakanan niin monta kertaa märäksi, ettei yksi pyyhe meinannut riittää sen kuivaamiseen. Lopulta siirsin panokoneen syrjään, pursotin kädelleni liukkaria, ja yksinkertaisesti työnsin sen sisään. Rouva N sai nyt viimeinkin kokea miltä se tuntui. Mutta olipa siinä minullekin jotain jota en ollut ennen kokenut. Nimittäin tuo teeman mukainen rankka toiminta. Pian liikuttelin kättäni varsin reilusti, vedin sen ulos ja työnsin sisään, puristin nyrkkiin ja vedin suljettuna nyrkkinä ulos. Rummutin pohjaan saakka, ja hieroin toisella kädellä klitorista tai rääkkäsin nännejä. Rouva N tuli useampaan kertaan, ja epäilinkin jo liikuttavan äärirajoilla, joka jälkeenpäin osoittautuikin oikeaksi arvaukseksi. Vaikkakin että juuri tällaista toimintaa hän sanoi halunneensakin. Periaatteessa näitä muutamia leikkejä harrastimme, välillä vain asennosta toiseen vaihtaen. Pari tuntia siinä meni, kolmas tunti oikeastaan palauteosiona ja sitten myös aiheen ulkopuolelta keskustellen.

Eniten oikeastaan tässä pidin juurikin siitä, että kerrankin sai olla haluamallaan tavalla raju. Vaikka jälkikäteen ajatellen, taisin minä vieläkin hieman jarrutella. Nyt kun tunnetaan jo toisemme, niin voi olla että jossain vaiheessa palataan asialle, ja keskitytään paremmin juuri niihin juttuihin jotka tässä sessiossa hyviksi havaittiin.



Minulta on kysytty useammankin kerran samantapaisten leikkien jälkeen, sainko minä minkäänlaista tyydytystä, tai että mitä minä siitä ylipäätänsä saan. Siis jos en edes avaa sepalustani, vaan työstän vain alistuvaa osapuolta muilla tavoilla.
Vastaus onkin aika kimurantti. Jotenkin sen voisi muotoilla näin, että on olemassa seksuaalista tyydytystä, jonka saa harrastamalla seksiä. Sitten on kai toisenlaista henkistä (tai mitälie perverssiä) tyydytystä, jonka saa muista leikeistä. Jotain kai se on sellaista, mitä joku kumifetisisti saa kulkiessaan kaupan kumisaapasosaston läpi. Piru vie, se on vain niin hankalaa selittää. Mutta uskokaa pois, en minä näitä juttuja tekisi, jos en niistä yhtään pitäisi.

Päivitetty panokone

Aikaisemman "Panokoneen uusi elämä" -kirjoituksen jälkeen olen saanut useamman pyynnön, joissa on toivottu panokoneestani lisää kuvia ja videomateriaalia. Näiden kuvien ja videoiden julkaisemista on hieman viivästyttänyt se, että olen uudistanut panokoneen runkoa vielä (viimeisen?) kerran. Prototyyppien elämä nyt tahtoo olla vähän tällaista. Vaikka edellinen versio olikin huomattavasti ihan sitä alkuperäistä parempi, oli se vielä vähän liian kolho ja ruma varsinaisesti yleisölle esiteltäväksi.


Tässä on panokoneen kolmas ja toistaiseksi viimeinen versio. Laitteen kotelo on jonkin verran pienempi, ja se on käännetty pystyyn, jolloin edestakaisin nylkyttävä tanko on kotelon päällä. Tämä onkin parempi sijainti ihan käytännönkin kannalta. Runko on vuorattu ulkopuolelta mustalla keinonahalla. Se on siistin näköistä, ja voidaan tarvittaessa poistaa ja korvata jollain muulla pinnoitteella.


Laitteen sisusta on hyvin pitkälle samanlainen kuin ennenkin. Lähinnä erona on nopeussäätimenä toimiva yksinkertainen kierretanko, jota pyörittämällä voidaan porakoneen kierrosnopeutta säätää pienemmäksi tai suuremmaksi.
Sisäpuolelle on tarkoitus laittaa vielä äänieristeitä, jotka vaimentaisivat ääntä mahdollisimman pieneksi. Ilman eristeitä ääni on kuuluva, mutta ei välttämättä häiritsevä. Tuohon avonaiseen seinämään on kyllä olemassa suljettava luukku, mutta se on nyt poistettu valokuvaamisen ajaksi.

   


Iskunsyvyys on säädettävissä siirtämällä nivelen kiinnityskohtaa sisemmälle tai ulommas akselin päässä pyörivässä vipuvarressa. Lyhimmillään iskunpituus on noin 8 cm, pisimmillään noin 18.



Liikkuvan varren päässä on pieni jousitettu osa, joka mahdollistaa pään taivuttamisen, ja antaa tarvittaessa hieman periksi, ettei vahinkoja sattuisi.
Jousikappaleessa on myös kierre laitteiden kiinnittämistä varten. Itselläni ei tällä hetkellä ole Vac-U-Lock -kiinnitteisiä leluja, mutta niille saa helposti tehtyä oman välikappaleen. Tähän adapteriin saa kiinnitettyä ainakin kaikki meidän talosta löytyvät vibraattorisauvat takakannen kierteestä.


Tässä myös pari videoklippiä.


Robottiajan alistaja

Me varmaan kaikki tiedämme, mitä panokoneella tarkoitetaan, ja mitä sillä tehdään. Entä jos laitetta lähdettäisiinkin kehittelemään eteenpäin. Parikymmentä vuotta sitten puhelin oli pelkkä puhelin. Sillä soitettiin tutuille, ja pidettiin yhteyttä ihan vaikka toiselle puolelle maapalloa. Sitten tulivat tekstiviestit ja matopelit, ja puhelimella pystyi tekemään jo muutakin. Tämän päivän puhelin on enemmänkin viihdekeskus kuin puhelin. Sanoin tietokoneet ovat kehittyneet yksinkertaisista laskukoneista pelikoneiksi ja internetin käyttöliittymiksi.
 
Entäpä jos panokone olisi jotain muuta kuin pelkkä mekaaninen tykytin, vaikkapa sitten tulevaisuuden viihdekeskus?
"Tervetuloa kodin viihdekeskukseen." Miellyttävä ääni opastaa lähestyessäsi juuri ostamaasi ja seinään kytkemääsi laitetta.
"Istuutukaa tuoliin, olkaa hyvä. Valitkaa haluttu viihde." (PIIP) "Aikuisvihde valittu. Olkaa hyvä ja valitkaa alakategoria." (PIIP)
Tunnet kuinka istuin säätää automaattisesti asentoaan. Metalliset sangat ilmestyvät ja lukitsevat nilkkasi, reitesi, ranteesi ja rintakehäsi paikoilleen. Tuoli muuttaa edelleen muotoa, ja tunnet kuinka nouset sen mukana pystyyn. Virtuaalilasien kautta näet ympärilläsi keskiaikaisen linnan tyrmän. Korvien kuulokkeista kuuluu kaukaista vaikerointia, metallisten kahleiden kilinää ja metallisten tyrmän ovien kalahtelua.
Julma ja karskin näköinen vartijan astelee eteesi, ja tarttuu kiinni vaatteistasi. Arvaat mitä nyt tapahtuu. Tunnet vaatteidesi repeytyvän, mutta todellisuudessa sitä ei tee kukaan ihminen, vaan viihdekeskuksen mekaaninen varsi. Rintojasi puristellaan, sisääsi työntyy jotain isoa. Tunnet raipan osuvan kerta toisensa jälkeen kannikoillesi.

Kaikki nämä toiminnot voisivat olla automatisoitavissa. Ehkä ensimmäiset laitteet olisivat hieman kömpelöitä, mutta alan kehittyessä ominaisuuksia ja sulavuutta voisi tulla mukaan enemmän.

Mutta kiinnostaisiko tällainen virtuaalinen toiminta ketään? Olisiko se kenties pelottavaa? Uskaltautuisitko heittäytyä mekaanisen laitteen armoille, kun tiedät kuinka helposti tietokoneet kaatuvat muutenkin, ja millaisia kaikkia muita teknisiä vikoja voi olla. Vai voisiko kone olla jopa ihmistä turvallisempi?

Tuparit kinkykammiossa


Ihan oikea sessio pitkästä aikaa. Tämä vuosi on mennyt miten on, ja monissa elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa on tapahtunut muutoksia. Osa tilapäisiä, osa pysyviä. Joululomalle oltiin suunniteltu jo syksystä saakka aikuiseen makuun olevaa viihdettä, ja eritoten vielä nyt kinkykammion remontin ollessa lopulla, kääntyivät ajatukset yhä enenevissä määrin siihen suuntaan. Tai oikeastaan koko kinkykammion remontin aloittaminen sai syksyllä pontta noista tulevien suunnittelemisista. Nyt sitten saatiin sekin tila koeajettua, vaikka ihan viimeistä silausta myöten ei valmista ollutkaan.

Aloitimme session tutuksi tulleella tavalla, eli kaulapannan laitolla. Kaulapanta, paitsi että on toisinaan kätevä apu kiinnipitämisessä, on myös symbolinen osoitus session alkamisesta, ja valtasuhteiden muuttumisesta subin ja masterin rooleihin. Tämän jälkeen nartun seistessä edessäni ohjeistin häntä riisumaan päällysvaatteet. Käytännössä, koska vaatteita ei muutoinkaan ollut paljoa, tämä tarkoitti lähinnä kaiken muun paitsi rintaliivien ja pikkuhousujen riisumista. Ajattelin vähän pitkittää leikkiä, joten riisuisin itse loput myöhemmin. Kokeilin myös uutta tapaa käsien sitomiseen. Nartulleni on hankala löytää sopivia kahleita käsirautoja lukuun ottamatta, joten käytän käsien sitomiseen usein nippusiteitä tai köysiä. Nippusiteet ovat tavallaan hyviä, mutta vähän persoonattomia, ja ne joudutaan aukaisemaan saksilla tai pihdeillä. Köysien sitomiseen ja aukomiseen taas menee turhaa aikaa. Sidoin kumpaankin ranteeseen oman luonnonkuitunarun noin 10 cm leveäksi sidonnaksi. Sidonnan aikana pujotin kumpaankin köyteen yhden pienehkön metallirenkaan suunnilleen sidonnan puolivälissä. Nämä renkaat taas saatiin lukittua toisiinsa tai irrotettua pienellä hakasella varsin näppärästi.
 
Käsien sidonnan jälkeen jäin nartun selän taakse. Vasen käteni lepäsi nartun vasemman hartian ja niskan välimaastossa kevyellä puristusotteella. Oikea käteni eteni rintaliivien kuppien väliin. Tartuin kiinni liiveistä tarkoituksenani repäistä ne irti yhdellä nykäisyllä. Liivit aukesivat hakasistaan ja toinen olkain napsahti poikki. Toinen oli kuitenkin yllättävän kestävää sorttia, joten kolmen nykäisyn jälkeen kiskoin liivit alas selän taakse, ja pyöräytin ne samaan myttyyn ranteen siteiden kanssa. Alushousujen alas saamisessa ei tietenkään ollut sen kummempia vaikeuksia.
 
Sivelin oikealla kädelläni nartun kylkeä kainalon alapuolelta ja pitelin vasemmalla kiinni niskasta. Työnsin narttua eteenpäin niskasta pöytää vasten niin, että nartun oli kumarruttava hieman pöydän yläpuolelle. Irrotin otteeni niskasta, ja tartuin kiinni hiuksista vetäen päätä taaksepäin. Taisi kasvoilta näkyä pieni hymyn häivähdyskin. Asento oli sopiva tissien kourimiseen, johon siirryinkin melkein välittömästi. Läimäyttelin alaspäin törröttäviä rintoja ja puristelin niitä melko kovakouraisesti. Kuiskailin samalla nartun korvaan jotain siitä miten kivalta se tuntui, ja että narttu nautti siitä varmasti yhtä paljon. Sitten vein oikean käteni nartun jalkoväliin, ja märkäähän siellä tuntui olevan, ihan reilustikin. Kun olin jo ehtinyt aloittamaan tuhmien puhumisen, en malttanut olla tekemättä märkyydestä suurta numeroa.
 
"Täällähän märkää on. Narttu taitaakin haluta tänään kunnolla tavaraa sisään pilluunsa. Tännehän saisi varmaan upotettua kaikki sormet."
 
Kiusoittelin samalla hieromalla kämmenelläni pillua siten, että sisemmät häpyhuulet ja klitoris liukuivat liukkaina keskisormeni ja nimettömän välissä. Vaikka sateessa seisomisesta en tykkääkään, niin joissakin asioissa märkyys on sitä parempi, mitä enemmän sitä on. Ja litimärkä pillu on yksi niistä asioista, joka saa minut yleensä aina varsin himokkaaksi.
 
En tiedä miten muut masterit yleensä tekevät sessioidensa kanssa, mutta itse olen tottunut suunnittelemaan session etukäteen varsin pikkutarkasti, jotta varsinaisen aktin aikana ei tulisi tyhjiä mitähän seuraavaksi? - kohtia. Etukäteen suunnittelu ei kuitenkaan tarkoita, että toteutuksen pitäisi noudattaa suunnitelmaa orjallisesti. Kinkykammioni nikkarointi on viimeistelyvaiheessa, mutta en kuitenkaan ehtinyt saada kaikkea sessioon tarvittavaa valmiiksi. Alunperin suunnitelmissani oli rakentaa seuraavaa vaihetta varten eräänlainen nostolaite, jonka avulla olisin piinannut narttua ja kiusoitellut orgasmin partaalla erinäisin keinoin seuraavan tunnin ajan. Muuttuneen suunnitelman vuoksi päätin käyttää vuosi takaperin rakentamaani putkirunkoista sidontapukkia. Kaulapannalle on valmiina kiinnike pukin etupäässä, ja polvet voidaan kiinnittää pukin takapään V-muodossa seisovien jalkojen korvakkeisiin.
 
Mulla oli vajaa pullollinen hivenen vanhaa liukkaria, ja ajattelin käyttää sen loppuun tässä leikitellessä. Nartulle suupallo suuhun, ja sen jälkeen kaadoin liukastetta kädelleni. Hieroin kättäni häpykumpua vasten ja annoin sormieni liukua häpyhuulien välistä. Toinen käteni ilmestyi paikalle etukautta hieromaan klitorista. Kuiskuttelin matalalla vaimealla äänellä narttuni korvaan mitä kaikkea parhaillani tein hänelle, ja mitä sen jälkeen tulisin tekemään niin rivolla, yksityiskohtaisella ja likaisella tavalla kuin osasin. Sen jälkeen jatkoin kertaamalla ääneen omiani ja narttuni fantasioita.
 
Joskus sanotaan, että enemmän on vähemmän, ja tällaisessa tilanteessa se näyttää olevan usein totta. Rauhallinen, ehkä jopa laiska sormityöskentely tuntuu tehoavan usein paremmin kuin nopeampi. Annoin nartun tulla ehkä 15 kertaa lähelle orgasmia lopettaen kiihotuksen viime hetkellä.
 
Seuraavaksi narttuni ollessaan kontillaan sidontapukissa pääsimme kokeilemaan jotain uutta. Aikaisemmin syksyllä rakentamani panokone ei ole vielä koskaan aikaisemmin ollut mukana tositoimissa, ja nyt sekin saatiin koeajaa. Alun säätöjen jälkeen narttu sai takaapäin koneen lykkimää suurehkoa sauvaa. Itse en olisi päässyt nyt muutenkaan panemaan, sillä hölmöyksissäni käytin taas tuota öljypohjaista liukkaria, joka taas ei sovi yhteen kortonkien kanssa. Eipä tullut tehtyä tuotakaan virhettä ensimmäistä kertaa. Itse laitteen toiminnassa ei ollut ongelmaa, mutta se oli hivenen äänekäs. Sanoin alussa kone hieman kääntyi työntöjen voimasta, mutta muutama betoninen pihalaatta lisäpainona pitivät sen aloillaan. Loppu sujuikin oikeastaan paremmin kuin olin suunnitellut. Seisoin narttuni edessä polvillani työnnellen kyrpääni nartun suuhun. Vasemmassa kädessäni pitelin kahta narttuni nännien ympärille sidottua narua, joista saatoin kiskoa niin halutessani, etenkin loppuhuipennuksen aikaan lauetessani nartun suuhun. Oikealla kädelläni säädin ajoittain panokoneen nopeutta, ja lopun aikaa läimin narttua kannikoille muovisella paistolastalla. (Tuntui kuulema miellyttävältä) Koneen käsittelyssä narttuni laukesi kerran suhteellisen pian. Toinen laukeaminen tuli myöhemmin omien sormieni avustuksella.

Panokoneen uusi elämä

Varmaan useimmat bdsm harrastajat tietävät mitä panokoneella tarkoitetaan, ja melkein yhtä moni on varmasti haaveillut omistavansa sellaisen. Nettikaupoista löytyy muutamia erilaisia malleja aina leivänpaahtimen kokoisesta isompiin ja kovaankin käyttöön soveltuviin kapistuksiin. Mutta valitettavasti mikään ei ole ilmaista. Halvin malli irtoaa noin 300 eurolla, ja paremmista saa pulittaa lähemmäs tonnin.
 

Kun itselläni ei luonne antanut periksi maksaa tuollaista summaa laitteesta, jonka laadusta ja luotettavuudesta vastasi todennäköisimmin vielä kiinalainen insinööri ja tehdastyöläinen, niin päätin valmistaa koneen itse.

Ensimmäinen versio laitteesta oli puulaatikkoon rakennettu hilavitkutin, jonka voimanlähteenä toimi auton ikkunanpyyhkijän tasavirtamoottori. 12 voltin jännitteellä toimiva moottori oli myös turvallinen vaihtoehto, ja sopiva jännite sille tuotettiin verkkovirrasta akkulaturin kautta. Rakenne oli yksinkertainen ja toimiva, mutta ongelmaksi muodostui alhainen liikenopeus ja vain kaksiportainen nopeudensäätö. Kone toimi hitaalla alueella n. 35 työntöä, ja nopealla alueella 55 työntöä minuutissa, joka oli lopulta liian vähän. Jännitettä nostamalla myös nopeus kasvoi, mutta valitettavasti samalla moottorin elinikä lyheni ihan loppuun saakka.
 

Seuraavaan versioon suunnittelin aluksi pesukoneen moottoria vanhasta romusta, mutta lopulta kävi ilmi, että rakenteesta olisi tullut liian iso ja kömpelö. Moottorin pyörittämä hihnapyörä oli liian iso mahtumaan panokoneen rungon sisälle, ja hommassa ilmeni muitakin teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Niinpä kone jäi keskeneräiseksi prototyypiksi, joka oli sinällään toimiva, mutta jota piinasivat liian monet lastentaudit.



Panokoneen rakentamisessa on lähinnä kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on sopivan moottorin löytäminen. Moottorin tulisi olla halpa ja pienehkö. Halvoissa laitteissa on sitten tunnetusti sekin ongelma, etteivät ne kestä yleensä kovin pitkään, joten moottori pitäisi olla myös helppo vaihtaa uuteen samanlaiseen.

Toinen ongelma on löytää tai rakentaa sopiva vaihteisto pyörimisnopeuden laskemiseksi. Sähkömoottorit pyörivät helposti useita tuhansia kierroksia minuutissa, ja sellainen nopeus panokoneessa olisi liikaa jo ihan kokeneimmillekin kinkyille.







Keksin yllättäen ratkaisun romukasoja tonkiessani. Moottoriksi kävisi tavallinen halpa käsiporakone, jollaisen saa kaupasta parilla kympillä. Pyörimisnopeutta alentavana vaihteistona toimii vanha poravasaran romu, joka alentaa nopeuden 1/30 porakoneen pyörimisnopeudesta. (Itse asiassa tässä tapauksessa pyörimisnopeus laski tällä yhdistelmällä jo niin alhaiseksi, että minun oli korjattava sitä taaksepäin lisäämällä vaihteiston perään lasten polkupyörän romusta ottamani hammasrattaat ja ketju. Näillä pyörimisnopeus saatiin tuplattua.)

Hammasratas pyörittää kampea, joka taas saa liukujohteilla liikkuvan kelkan liikkumaan edestakaisin. Työnnön pituutta voidaan säätää vaihtamalla välissä olevan vipuvarren kiinnitystä kammessa joko sisemmäs tai ulommas. Mitä ulommaksi vipuvarsi kiinnittyy, sitä syvempi on isku. Tässä koneessa iskunpituus on välillä 100-200 mm.
 

Teleskooppisia hyllynkannattimia saa melko edulliseen hintaan, ja ne sopivat oivasti kelkan liukujohteiksi. 30 sentin liikematkan sallivien liukujohteiden hinta oli 3 €/pari.
 

Lelujen kiinnitys toimii nykyisellään kierteellä, mutta jonkinlainen pikalukitusmekanismi olisi tarkoitus ajan myötä löytää. Samoin lelun kiinnitykseen olisi hyvä lisätä jonkinlainen joustava systeemi, ettei systeemi olisi liian jäykkä ja periksiantamaton herkkiin paikkoihin tökkiessään. Myös laitteen ulkonäköä on tarkoitus tuunata kunhan ehtii.









Tällä hetkellä harkinnassa Vac-u-lock tapin käyttö lelujen kiinnityksessä.

Köyhän masterin panokone




Ei. Vaikka kuva muistuttaakin jonkin Suomeen salakavalasti soluttautuneen terroristijärjestön luomusta, on kyseessä kuitenkin ihan oma, ja (melko) harmiton viritelmäni. Saanen esitellä: köyhän miehen panokone!

Kyseessä ei ole varsinaisesti sellainen panokone, mitä tuolla termillä yleensä tarkoitetaan. Ainoa mekaanisesti ilman ulkoista voimaa liikkuva osa on ajastimen heiluri, eikä sellaisesta varmastikaan kovin moni saa kiksejä. Nimityksen taustalla piilee sisäpiirin huumori. Laitteesta tulee kuulema ensimmäisenä mieleen jonkinlainen Laihialainen panokone.

Toimintatapa on seuraava:

Metronomin heiluri johtaa heiluessaan sähkövirran joko oikealle tai vasemmalle, ja siitä eteenpäin dildon ala- tai yläosassa olevaan katkaisijan kautta nänninipistimelle. Tästä jännite kulkee kehon läpi toiseen nänninipistimeen, ja takaisin virtalähteen toiseen napaan. Näin syntyy suljettu virtapiiri. Virtalähteenä toimii sähkökärpäslätkän suurta jännitettä tuottava kahvaosa, eli luvassa olisi tuju räpsäys.

Ainoa keino estää sähköiskun saaminen, on katkaista sähkövirta dildon ala- ja yläosan kytkimillä. Kun heiluri johtaa virran oikealle, on dildon alaosan kytkimen katkaistava virta. Jos heiluri taasen johtaa virran oikealle, pitää vastaavasti dildon yläosan katkaista virta. Katkaisevia kytkimiä painelee dildon runkoa pitkin liukuva "satula". Kun satulaa painetaan alas, se katkaisee alhaalla kulkevan virran, ja kun satulan annetaan nousta jousen työntämänä ylös, katkaisee se yläosassa kulkevan virran. Ja mikäpä muu sitä satulaa liikuttaisi heilurin tahdissa, ellei ihmisvartalo.

Laitteisto on sinällään toimintakykyinen, mutta tarvitsee vielä jonkinlaisen tuen tuon liikkuvan yläosan kääntymisen estämiseksi. (Lisäksi pari kohtaa näytti niin paskoilta, että jouduin hieman photoshoppailemaan kuvaa. Päivitän varmaan kunnollisen valokuvan lopullisesta viritelmästä joskus myöhemmin). Käytännön testeihin ei ole kuitenkaan päästy. Meillä nimittäin sähköiskuja on luvattu olla antamatta, muuten kuin rangaistuksena pahasta rikkomuksesta. Pitäisi varmaan lahjoittaa kapistus jonnekin koekäyttöön. :D