Kevyempi sidontafantasia

Minulta kysyttiin eräänä päivänä fantasioista, millaisia fantasioita minulla on. Yllättävää kyllä, vaikka sitä ei äkkiseltään blogiani lukemalla arvaisi, niin minulla on fantasioita myös pehmeämmistä ja kevyemmistä asioista. Ja vaikka monet niistäkin ovat tähän aihepiiriin kuuluvia, niin niistä ei ole tullut juurikaan kirjoitettua. Ovatkohan ne sitten jotenkin liian henkilökohtaisia? Ehkä niistä kertomalla paljastaa liikaa itsestään, niitä hävettyjä ja vaiettuja vaniljapuolia?  😆
No, ehkä uskaltaudun jakamaan sellaisen kanssanne.

***

Fantasia alkaa siitä, kun eräs minulle entuudestaan vain tavanomaisemmasta kanssakäymisestä tuttu, muutamaa vuotta vanhempi nainen kääntyisi yllättäen puoleeni hieman erikoisemmassa ja luottamuksellisessa asiassa. Häntä kiinnostaisi kokeilla sidottuna olemista, mutta äkkiseltään jonkun löytäminen sellaiseen voi olla vaikeaa, etenkin jos on uusi tällaisissa asioissa. Ellei sitten satu jo valmiiksi tuntemaan jotakuta joka harrastaa tällaisia.

Köysikokeilu? Miksipä ei. Vaikka en itsekään ole köysien kanssa kovin kokenut, mutta kyllä varmasti osaan riittävän monta sidontaa ensikertalaiselle introksi.
Fantasia hyppää yli tylsät vaiheet. Saavun hänen asunnolleen varusteitteni kanssa. Minulla on laukun täydeltä erilaisia köysiä, ja jokunen muukin sidontoihin käyttökelpoinen apuväline. On kesä. Ilma on aurinkoinen ja lämmin.
Juomme kupposelliset teetä ja rupattelemme ensin niitä näitä. Tunnelma on hivenen outo ja jännittävä. Normaalisti kumpikaan ei varmaan puhuisi säästä niin hartaasti ja analyyttisesti.

Miksi fantasioissani melkeinpä välttelen asiaan menemistä? Onko kutkuttava odottaminen kiehtovampaa kuin suoraan toimintaan meneminen?

Vasta kun kupin pohjalta ei enää löydy teetä vaikka sitä kosteusmittarin kanssa etsisi, saamme tilanteen jollain tavalla etenemään.
-Miten on, haluatko kokeilla niitä sidontajuttuja?
Käymme läpi vielä juttuun liittyviä asioita. Turvallisuusasioita, muuta huomioitavaa, ja miten sidonta itsessään voi olla neutraali tapahtuma, eikä sinällään vaadi alastomuutta. Neuvon valitsemaan sopivat vaatteet. Ei mitään löysää köysiin sotkeutuvaa, eikä liian liukasta, koska köydet eivät silloin pysy paikoillaan. Kuvittelen jotain kohtalaisen epäeroottista, kuten musta tekninen kerrasto tai vastaavaa. Niin, ja ettei kannata pitää kaarituellisia liivejä. Ne kun voivat painaa ilkeästi tai sitten vaikka rikkoutua.

Fantasiani ovat joskus häiritsevänkin pikkutarkkoja kaikkine yksityiskohtineen. Mutta juuri ne tekevät siitä jollain tavalla todellisemman ja elävämmän.

Aloitan jonkinlaisella rintakehäsidonnalla, vaikkapa sellaisella, joka muodostaa rintakehälle pentagrammikuvion. Sitoessa tietenkin joutuu koskettamaan toista jonkin verran, mutta suurimmaksi osaksi se on aika neutraalia. Mutta sitten tulee myös sellaisia hetkiä, joissa joutuu miettimään soveliasta tapaa.  Kuten esimerkiksi vaikka köyden vetäminen rintojen välistä, kun se on saatava pujotetuksi rintojen alapuolella kireällä olevan poikittaisen köyden alta. Jätänkö poikittaisen köyden niin löysälle, että saan pudotettua toisen köyden sen alta. Vaikkakin siinä on se vaara, että koko sidonta hajoaa käsiin. Vai vienkö köyden rinnan ohi kyljelle, ja vedän sen oikeaan paikkaansa kun se on ensin saatu pujotetuksi toisen alta? Vai sanonko jo etukäteen, että nyt joudun menemään hetkeksi vähän yksityisalueelle, ja teen pujotuksen niin kuin se yleensä tehdäänkin?
Minusta on kiinnostavaa katsella rintojen puristuvan köysien väliin, vaikka sitten kangasta onkin edessä. Mutta eikö pieni vilkuilu nyt sallita sitojalle? Vain sokea sitoja ei vilkuile, mutta hän käyttääkin sitten käsiään silminään. 

Rintakehäsidonnan jälkeen on jalkojen vuoro. Haluaisin sitoa ne koukistettuina, kummankin erikseen. Tässä sidonnassa usein tulee kiinnitettyä huomiota vaatteisiin. Etenkin, jos koukistetun jalan polvitaipeeseen jää vähänlaisesti tilaa, on köyttä hankala pujottaa lopuksi välistä, koska se eksyy helposti jonnekin väljien vaatteiden sekaan.

Tarkoituksena olisi tehdä Hogtie -tyyppinen sidonta, jossa sidottava makaa lopulta mahallaan, jalat koukussa selän takana ja kädet suorina ja sidottuina kiinni nilkkoihin. Luultavasti haluaisin sitoa myös hiukset köydellä kiinni jalkoihin, niin että pää vetäytyy taaksepäin, koska se täydentäisi sopivasti muutenkin napakkaa sidontaa. Tähän itse asiassa päättyy ensimmäinen osio fantasiasta. Eikä ollut mitään liian tuhmaa, vai mitä? 😇

Fantasiani tuppaavat yleensä olemaan jatkuvassa liikkeessä, ne muuttuvat koko ajan. Välillä ajattelen jatkoa tulevan kokonaan erillisessä tapaamisessa, ehkä vasta kuukausienkin päästä. Toisinaan ajattelen sen samaan tapaamiseen. No, oli kyse sitten kummasta tahansa, on toiseen sidontaan ryhtyminen jo huomattavasti helpompaa. Eikä tunnelmakaan ole enää niin ujosteleva ja vaivautunut kuin aluksi. Juomme kupilliset teetä rupatellen asioista, siitä millainen kokemus oli. Ja muistakin vähäpätöisemmistä asioista, kuten asennon mukavuudesta ja kuinka paljon aikaa saakaan kulumaan niin yksinkertaiseen asiaan. Ehdotan, että jos häntä kiinnostaa, voimme tehdä toisenkin sidonnan. Minulla ei sinällään ole mihinkään kiire.

Kerron, että teen nyt toisenlaisen sidonnan, ja aloitan tällä kertaa jaloista. Silloin kädet saavat levätä sen aikaa mitä jalkojen sitomiseen kuluu. Kehotan vielä, että nyt on sopiva aika vielä juoda, käydä vessassa tai vaihtaa vaatteita, jos on tarvetta.
Hän miettii hetken, ja sanoo, että voisi ottaa pitkät housut pois, jos se helpottaa sitomista. En osaa sanoa, meinasin kuitenkin mielessäni sellaista sitomista, jossa ehkä asialla ei muutenkaan olisi niin väliä. Mutta totean, että kyllähän se sopii. Ja onhan niin ainakin mukavampi sitoa.
Toisella kädellä pöytään nojaten hän riisuu kireät leggingsit ja viikkoa ne kaksin kerroin pöydälle. Alla hänellä on mustat sporttiset pikkuhousut, joiden ryhtiä hän hieman korjailee pitkät housut riisuttuaan. Samalla hän katsoo minua hieman oudosti, niin kuin hymyilisi hermostuneesti. Minulle tulee kumma tunne, että hän odottaa, että alkaisin nauraa hänelle tai jotain. Tai että nyt en ole tainnut älytä jotain.
"Mitä?" Kysyn lopulta.
"Ei kun mietin vaan..." Hän vastaa epämääräisesti.
"Ai mitä mietit?" saan kysyttyä.
"Niin että osaatko varmasti olla juoruamatta." Hän vastaa epäröivään äänensävyyn.
 Ajattelen kysymystä vähän myöhään tehtynä, ottaen huomioon, että hän ehti jo kiskaisemaan housunsa jalasta, vaikkakin ei siinä minusta nyt mitään niin elämää suurempaa tapahtunut. Ja on tässä jo yksi kerta sidontaa tehtykin.
"Miten se nyt tässä vaiheessa tuli mieleen? Kysyn kummastellen.
"No, ei minulla ole mitään hinkua saada hankaluuksia tämän takia, eikä hankkia huonoa mainetta näissä piireissä. Etenkin kun vielä erikseen etukäteen sovittiin, että tästä ei sitten muille puhuta. Johan tässä jo yksi sidonta on tehtykin."
Hän mutrustaa vielä huultaan epäluuloisen näköisenä ja ottaa paikallaan muutaman vaihtoaskeleen. Sitten hän tarttuu paitansa helmaan ja riisuu sen päältään
Hänellä on kauniit keskikokoiset rinnat. Ei sinällään mitään erikoisempaa, mutta tilanne vain tuli niin yllätyksenä. Unohdan sekunnin murto-osaksi korrektin käytöksen ja jään kiinni tuijottamisesta.
Aa, okei... -mietin mielessäni. Nyt ymmärrän tuon epäröinnin jo paremmin.
"Joo, pitää ehkä vähän miettiä uudestaan, millä tavalla sitä nyt uskaltaisi sitoa." Saan sanotuksi hieman häkeltyneenä.

Aloitan jaloista, niin kuin olin suunnitellutkin. Tällä kertaa ajattelin jättää nilkat erilleen, joten käytän apuna kyynärän mittaista levitintankoa. Se on tarkoitettu nimenomaan käytettäväksi köysien eikä kahleiden kanssa, joten päiden kiinnikkeet ovat tarkoitukseen vähän sopivammat.
Mielessäni pyörii vain koko ajan hokema muistutukseksi itselleni, "Älä nyt vain vilkuile." Olisi pirun noloa jäädä sellaisesta kiinni koko ajan.

Valitsen melko pitkän köyden, jolla sidon reidet vartaloa vasten. Siten, että polvet ovat miltei kiinni rintakehässä. Se on helpointa tehdä istuvassa asennossa selkäpuolelta, kiertää köyttä useita kierroksia polvitaipeiden alta ja selän ympäri. Lopuksi vasemman ja oikean puolen köydet sidotaan toisiinsa polvien ja rintakehän välistä, siten että köydet muodostavat yhdessä kahdeksikon. Epäröin tilannetta hetken. "Mun pitäisi nyt jollain tavalla saada sidottua tuosta välistä..."
Tässä kohdassa ei voi välttää koskettamasta ihan tahattomastikin rintoihin, sillä väli johon köysi pitää saada on hyvin ahdas. Yritän olla varovainen ja tehdä työn nopeasti.

Viimeinen osuus on käsien sitominen. Tällä kertaa haluaisin ne selän taakse, kyynärvarret taivutettuna päällekkäin. Se onnistuu esimerkiksi "Box Tie" -tyylisellä sidonnalla. Selän takaa sitoessani voin vapaasti vilkuilla hänen rintojaan.

Tämä fantasia on sinällään aika kiltti. Mutta eniten nautintoa saankin ajatuksilla ja mahdollisuuksilla  leikitellessäni, sekä tietysti aivan pikkiriikkisen verran mielikuvitukseni visuaalisesta annista. Kuinka hänen rintansa (jotka muuten ovat varsin hyvän näköiset) pullistuvat sidonnoissa. Tai jos muuttaisinkin lopuksi koko asentoa siten, että laskisin hänet ensin kyljelleen lattialle, ja kääntäisin siitä kyykylleen kasvot lattiaa vasten. Kuinka paljon tuhmemmaksi tilanne silloin muuttuisikaan. Miten kutsuvalta hän siinä näyttäisikään, avuttomana takapuoli pystyssä. Mitä hän mahtaisikaan ajatella katsellessani häntä? Näkisinkö rintojen puristuvan esiin  köysien lomasta, niiden kärkien värähtelevän jokaisen liikkeen voimasta? Olisiko pitänyt täydentää sidontaa vielä muutamalla rohkeammalla naruviritelmällä? Nämä eivät kuulu fantasian kirjoitettuun osioon, ne tapahtuvat vain massa päässäni. 😊

Olisi toki varsin väärin tehdä jotain muuta kuin mitä on etukäteen sovittu... Mutta ehkä voisin silti korjailla reisien ympärillä olevia köysiä hieman paremmin. ovatkin huonosti. Voisin korjailla niitä hieman, sipaista kädelläni aivan vahingossa reiden sisäpintaa. Ja sitten korjata köyden myös toisesta jalasta. Mutta enempää ei kyllä uskaltaisi. Miten hän reagoisi kosketukseen? Näkisinkö vilauksen häpyhuulesta aavistuksen siirtyneiden pikkuhousujen reunan takaa? Näkisinkö hikisen kiimatipan valuvan sitä pitkin..?
En kuitenkaan uskaltaisi tehdä mitään. Minusta olisi vaan kivaa katsella salaa. 😇