Tällä kertaa varsinainen teksti onkin toisen kirjottajan käsialaa. Hän pohtii perheellistymiseen liittyviä asioita kinkysuhteessa. Mielestäni kirjoitus oli liian hyvä jätettäväksi julkaisematta, ja ehkäpä tuulahdus naisnäkökulmaa tuo hieman vaihtelua tämänkin blogin sisältöön.
Myöhäisherännäinen mieshenkilö kertoo kokemuksistaan ja ajatuksistaan BDSM-maailmasta.
Perheen perustaminen kinkynä - Ajatuksia naisnäkökulmasta
Oma blogini sisältääkin lähinnä vain ajatuksiani kinkyilystä varsin kapealla sektorilla, eikä juurikaan ajatuksia kinkyilyn ulkopuolella. Vaikka onhan meillä kinkyillä oikeasti muutakin elämää, kuin pelkästään piiskojen heiluttaminen.
Tällä kertaa varsinainen teksti onkin toisen kirjottajan käsialaa. Hän pohtii perheellistymiseen liittyviä asioita kinkysuhteessa. Mielestäni kirjoitus oli liian hyvä jätettäväksi julkaisematta, ja ehkäpä tuulahdus naisnäkökulmaa tuo hieman vaihtelua tämänkin blogin sisältöön.
Tällä kertaa varsinainen teksti onkin toisen kirjottajan käsialaa. Hän pohtii perheellistymiseen liittyviä asioita kinkysuhteessa. Mielestäni kirjoitus oli liian hyvä jätettäväksi julkaisematta, ja ehkäpä tuulahdus naisnäkökulmaa tuo hieman vaihtelua tämänkin blogin sisältöön.
Aikaa pohdinnoille
Kesä meni ehkä vähän eri tavalla kuin olin etukäteen kuvitellut. Mutta eikös niin aina. Ainahan me suunnittelemme, miten sitten kesällä grillataan ja syödään ulkona, aurinko paistaa ja kesäillan valssi soi. Todellisuus on sitten sitä, että kyhjötetään kylmässä ja kosteassa kesämökissä kun ulkona sataa liikaa, ja räkä valuu kuin Turkan seitsemässä veljeksessä.
Mutta ei se mitään. Ajatustasolla tuli sentään pohdittua paljon asioita. Syvälliseen filosofiseen pohdiskeluun riittää usein yksi lasillinen punaviiniä.
Bdsm-piireissä käytetään paljon termejä kuvaamaan eri asioita. Olen aina luonnehtinut itseäni dominoivaksi ja sadistiseksi, mutta toisaalta tuntisin suurta houkutusta käyttää jatkossa vain sanaa "kinky". Kinkyhän on yleissana, eikä sido liikaa mihinkään tiettyyn asiaan. Meillä on tarve pistää niin ihmisiä kuin muitakin asioita tiettyihin lokeroihin. Se helpottaa suurten kokonaisuuksien ymmärtämistä, eikä sinällään ole väärin. Lokeroimisen nurja puoli on kuitenkin se, että samalla se yleistää ja yksinkertaistaa liikaa asioita.
Oma sadistinen puoleni on sellainen, että sen voimakkuus vaihtelee kausittain hyvinkin paljon. Välillä mieleni tekee olla hyvinkin sadistinen, välillä taas se tunne häipyy melkein kokonaan. Onko oikein kutsua itseään sadistiseksi, jos homma ei oikeastaan muutamaan kuukauteen ole kiinnostanut tippaakaan? No, ainahan voi selittää tilanteen pitkän kaavan kautta, mutta olisi vain niin helppoa sanoa, että olen vain kinky.
En tiedä miten kiinnostuksen tasot vaihtelevat muilla, kun en sillä tavalla ole asiasta kenenkään kanssa keskustellut. Joku on kylläkin aina silloin tällöin foorumeilla sanonut pitävänsä taukoa, kun innostus on jostain syystä lopahtanut. Ehkä se on normaalia, mutta tietenkään niin ei välttämättä käy kaikilla.
Olen sellainen henkilö, joka kaipaa muutenkin vaihtelua, ainakin joissakin asioissa. Joskus on kivaa kokeilla jotain uutta, vaikka sitten lopulta tuntuisikin, ettei tämä ehkä olekaan mikään pitkäkestoinen suosikki.
Entä mistä kumpuaa kiinnostukseni isoja leluja ja esimerkiksi fistausta kohtaan?
Olen usein ennenkin ajatellut sen olevan jollain tavalla nöyryyttämiseen liittyvää viehätystä. Nöyryyttämisleikeissä minua kiehtoo eräänlainen turmeleminen. Se, miten saan kaivettua ulospäin kiltin kotiäidin mielestä esiin syntisiä fantasioita, ja sitten hänet pistetään kohtaamaan ne käytännössä. Ehkäpä tehdään hänen miehelleen pieni video lahjaksi, jossa näytetään millainen narttu hänen rouvansa todellisuudessa on. Ja mitä siveellisempi henkilö on kyseessä, sitä suurempi kontrasti (ja tyydytys) alun siveyden ja lopun turmelemisen välillä on. Valmiiksi läpeensä pervoa on vaikeampi muutenkin nöyryyttää, vaikka leikit sellaisen kanssa voisivat muuten olla varsin hauskoja. :D
Jos kuvittelen mielessäni siveellisyyden ruumiillistumaa, niin olisi se kaiketi nuori vaalea neito, ei kovinkaan suuririntainen, varsin pienikokoinen ja siro. Sellaisen tiukan neitsytpimpin omaava ja enkelinkasvoinen. Eikö viattomuuden illuusio ole rikottu juuri parhaiten silloin, kun nuo enkelinkasvot huutavat ja anelevat sellaisia rivouksia joilta niiltä ei uskoisi koskaan olisi uskonut kuulevansa, ja kun siveellinen tiukka neitsytpimppi lopulta muuttuu kiimaiseksi ja liukkaaksi saadessaan sisäänsä nyrkkiä tai kumista hevosenkyrpää?
Kaikkea en näissä mieltymyksissäni edelleenkään osaa selittää, mutta sanoisin kuitenkin niin, että ainakin suuri osa viehätyksestä liittyy nöyryytykseen.
Edellisessä kohdassa tulikin jo mainittua pienikokoiset naiset. Pidän tosiaan eniten pienikokoisista, ja osittain siinäkin viehätys taitaa tulla nimenomaan tuosta siveellisyyden ja nöyryytyksen psykologiasta. Mutta on siihen muitakin syitä. Pienempiä naisia on helpompi käsitellä kuin isompia. Vaikka alistaminen ja alistuminen ovatkin lähinnä pään sisäisiä juttuja, on varmaankin joku ihan evoluution kehittämä juttu, että isompi mielletään yleensä dominoivaksi pienempään nähden. Ei kannata ryppyillä itseään isommalle. Pienempikokoisten naisten kohdalla siis o n helpompi päästä sisään alistajan rooliin. Ja kyllä, se on rooli. Normaalielämässä pidän myös pienikokoisempia ihan tasavertaisina.
Olen miettinyt myös paljon mustasukkaisuutta ja sen vastakohtaa, kun ei osaa olla mustasukkainen. Tiedän kyllä, että pikkunarttu on imenyt vieraiden miesten kyrpää, kalua ja varmaan lelujakin on survottu erinäisiin reikiin. En kuitenkaan ole tuntenut itseäni mustasukkaiseksi. Kertooko se siitä, että luotan häneen, ja että suhteemme on kunnossa? Vai onko se välinpitämättömyyttä? Luullakseni ei. En ole kokenut mustasukkaisuutta, joten en ehkä ole paras ihminen puhumaan siitä. Mutta onko mustasukkaisuus enemmänkin osoitusta omistushalusta kuin oikeasta välittämisestä? Joskus kuulee tarinaa, jossa aviomies on mustasukkainen vaimostaan, vaikka on samalla itse pettänyt vaimoaan. Tuollaisessa tapauksessa kyse olisi mielestäni ennemminkin omistushalusta kuin välittämisestä. Osaako joku antaa epäitsekkään esimerkin mustasukkaisuudesta? Kiinnostaa vaan ymmärtää ilmiötä paremmin.
Mutta ei se mitään. Ajatustasolla tuli sentään pohdittua paljon asioita. Syvälliseen filosofiseen pohdiskeluun riittää usein yksi lasillinen punaviiniä.
Bdsm-piireissä käytetään paljon termejä kuvaamaan eri asioita. Olen aina luonnehtinut itseäni dominoivaksi ja sadistiseksi, mutta toisaalta tuntisin suurta houkutusta käyttää jatkossa vain sanaa "kinky". Kinkyhän on yleissana, eikä sido liikaa mihinkään tiettyyn asiaan. Meillä on tarve pistää niin ihmisiä kuin muitakin asioita tiettyihin lokeroihin. Se helpottaa suurten kokonaisuuksien ymmärtämistä, eikä sinällään ole väärin. Lokeroimisen nurja puoli on kuitenkin se, että samalla se yleistää ja yksinkertaistaa liikaa asioita.
Oma sadistinen puoleni on sellainen, että sen voimakkuus vaihtelee kausittain hyvinkin paljon. Välillä mieleni tekee olla hyvinkin sadistinen, välillä taas se tunne häipyy melkein kokonaan. Onko oikein kutsua itseään sadistiseksi, jos homma ei oikeastaan muutamaan kuukauteen ole kiinnostanut tippaakaan? No, ainahan voi selittää tilanteen pitkän kaavan kautta, mutta olisi vain niin helppoa sanoa, että olen vain kinky.
En tiedä miten kiinnostuksen tasot vaihtelevat muilla, kun en sillä tavalla ole asiasta kenenkään kanssa keskustellut. Joku on kylläkin aina silloin tällöin foorumeilla sanonut pitävänsä taukoa, kun innostus on jostain syystä lopahtanut. Ehkä se on normaalia, mutta tietenkään niin ei välttämättä käy kaikilla.
Olen sellainen henkilö, joka kaipaa muutenkin vaihtelua, ainakin joissakin asioissa. Joskus on kivaa kokeilla jotain uutta, vaikka sitten lopulta tuntuisikin, ettei tämä ehkä olekaan mikään pitkäkestoinen suosikki.
Entä mistä kumpuaa kiinnostukseni isoja leluja ja esimerkiksi fistausta kohtaan?
Olen usein ennenkin ajatellut sen olevan jollain tavalla nöyryyttämiseen liittyvää viehätystä. Nöyryyttämisleikeissä minua kiehtoo eräänlainen turmeleminen. Se, miten saan kaivettua ulospäin kiltin kotiäidin mielestä esiin syntisiä fantasioita, ja sitten hänet pistetään kohtaamaan ne käytännössä. Ehkäpä tehdään hänen miehelleen pieni video lahjaksi, jossa näytetään millainen narttu hänen rouvansa todellisuudessa on. Ja mitä siveellisempi henkilö on kyseessä, sitä suurempi kontrasti (ja tyydytys) alun siveyden ja lopun turmelemisen välillä on. Valmiiksi läpeensä pervoa on vaikeampi muutenkin nöyryyttää, vaikka leikit sellaisen kanssa voisivat muuten olla varsin hauskoja. :D
Jos kuvittelen mielessäni siveellisyyden ruumiillistumaa, niin olisi se kaiketi nuori vaalea neito, ei kovinkaan suuririntainen, varsin pienikokoinen ja siro. Sellaisen tiukan neitsytpimpin omaava ja enkelinkasvoinen. Eikö viattomuuden illuusio ole rikottu juuri parhaiten silloin, kun nuo enkelinkasvot huutavat ja anelevat sellaisia rivouksia joilta niiltä ei uskoisi koskaan olisi uskonut kuulevansa, ja kun siveellinen tiukka neitsytpimppi lopulta muuttuu kiimaiseksi ja liukkaaksi saadessaan sisäänsä nyrkkiä tai kumista hevosenkyrpää?
Kaikkea en näissä mieltymyksissäni edelleenkään osaa selittää, mutta sanoisin kuitenkin niin, että ainakin suuri osa viehätyksestä liittyy nöyryytykseen.
Edellisessä kohdassa tulikin jo mainittua pienikokoiset naiset. Pidän tosiaan eniten pienikokoisista, ja osittain siinäkin viehätys taitaa tulla nimenomaan tuosta siveellisyyden ja nöyryytyksen psykologiasta. Mutta on siihen muitakin syitä. Pienempiä naisia on helpompi käsitellä kuin isompia. Vaikka alistaminen ja alistuminen ovatkin lähinnä pään sisäisiä juttuja, on varmaankin joku ihan evoluution kehittämä juttu, että isompi mielletään yleensä dominoivaksi pienempään nähden. Ei kannata ryppyillä itseään isommalle. Pienempikokoisten naisten kohdalla siis o n helpompi päästä sisään alistajan rooliin. Ja kyllä, se on rooli. Normaalielämässä pidän myös pienikokoisempia ihan tasavertaisina.
Olen miettinyt myös paljon mustasukkaisuutta ja sen vastakohtaa, kun ei osaa olla mustasukkainen. Tiedän kyllä, että pikkunarttu on imenyt vieraiden miesten kyrpää, kalua ja varmaan lelujakin on survottu erinäisiin reikiin. En kuitenkaan ole tuntenut itseäni mustasukkaiseksi. Kertooko se siitä, että luotan häneen, ja että suhteemme on kunnossa? Vai onko se välinpitämättömyyttä? Luullakseni ei. En ole kokenut mustasukkaisuutta, joten en ehkä ole paras ihminen puhumaan siitä. Mutta onko mustasukkaisuus enemmänkin osoitusta omistushalusta kuin oikeasta välittämisestä? Joskus kuulee tarinaa, jossa aviomies on mustasukkainen vaimostaan, vaikka on samalla itse pettänyt vaimoaan. Tuollaisessa tapauksessa kyse olisi mielestäni ennemminkin omistushalusta kuin välittämisestä. Osaako joku antaa epäitsekkään esimerkin mustasukkaisuudesta? Kiinnostaa vaan ymmärtää ilmiötä paremmin.
Loman lähestyessä
Istuimme eräänä kesäkuisena iltana sohvalla kahdestaan Pikkunartun kanssa. Sää oli lämmin, eikä ohjelmassa ollut iltapalan ja tv:n laatusarjojen lisäksi oikeastaan mitään erikoista Varsin harvinaista herkkuahan tuo laiskottelukin kyllä nykyään on. Niin pitkään on joutunut siirtämään kaiken kivan jonnekin tulevaisuuteen, kun sellaiselle joskus tulevaisuudessa paremmin aikaa olisi. Ja suunnitelmiahan on ollut vaikka minkälaisia. Nyt kun sitä aikaa on sitten ruvennut pikku hiljaa löytymään enemmän, ja kun kesälomatkin pian koittavat, niin huomaan tuijottavani tyrmistyneenä rästiin jääneiden töiden ja kaiken kivan puuhastelun vuorta. Huoh...
Ehkä pitää sittenkin katsoa vähän mitkä jutut ovat nyt oikeasti tärkeitä ja ajankohtaisia, ettei väsyttäisi itseään liikaa lomallakin. On taas tullut luvattua liikaa itselleen ja muille. Mutta kun olisi niin paljon niitä kivojakin juttuja joita haluaisi tehdä...
Jostain syystä istuskelu vaihtui keskusteluun kinkyilystä. Kun tässä olisi nyt kerrankin vähän aikaa, niin kenties huomenissa voitaisiin puuhastella vähän jotain kinkykammiossa. Ehkä tuhman Pikkunartun olisi vihdoinkin korkea aika joutua kuulusteltavaksi ilkeän linnanherran tyrmään. Ties mitä rappiollisia tunnustuksia siellä irti kiskottaisiinkaan. Tulos riippuisi varmasti paljon käytetyistä välineistäkin.
Jossain vaiheessa se keskustelu sai mielihalut laukkaamaan, ja päädyttiin touhuamaan sohvalle. Minulla oli kuulema varsin petollinen hymy naamallani, sellainen kuin kiltillä koulupojalla. Enkä minä mitään oikeasti tuhmaa sillä hetkellä aikonutkaan. Pikkunarttu makasi sohvalla selällään ja kiskaisin hänen lantionsa korkealle syliini. Siinä oli kiva leikkiä sormilla, hieroa vähän liukuvoidetta paikkoihin ja lisätä sylkeä. Vesipohjaiset liukuvoiteet tuppaavat joskus kuivumaan kuumalla kelillä vähän liiankin nopeasti, ja niistä tulee enemmänkin tahmeita kuin liukkaita. Pieni määrä vettä tai sylkeä auttaa siihen kummasti.
Pikkunarttu makasi tyytyväisenä käsivarret rintansa päälle koukistettuina kuin levolle käyvällä lepakolla. Jäin mietteissäni hetkeksi tuijottamaan noita käsiä. Ajattelin edellistä blogikirjoitusta, ja sitä, miten minun pitäisi oikeastaan ottaa noista käsistä valokuva, jotta muutkin näkisivät kuinka pienet ne todellakin ovat. Enkä minäkään mikään isokätinen mies ole. Olin ilmeisesti varsin poissaolevan näköinen, kun hän kysyi, mitä mahdoinkaan miettiä. Sanoin katselevani hänen käsiään. Sitä kuinka pienet ne ovat. Sormet suppuun puristettuna tuskin kulliani suurempi.
Hän kysyi, olinko muuten koskaan nähnyt hänen työntävän oman kätensä sisäänsä. Joo, kyllä olin, pariinkin kertaan. Piti muistuttaa kevään bileistä.
Juu, niinhän se olikin. Pikkunarttu sanoi, että se onnistui helposti ilman liukkariakin.
Minulle tuli taas varsin tuhma olo. Nostin Pikkunartun pepun vielä ylemmäs, siten että hän lopulta nojasi hartioidensa varassa melkein kaksinkerroin taipuneena. Kokeillaanpas nyt jotain uutta.
Pari minuuttia myöhemmin hän makasi sylissäni kumpainenkin kätensä rannetta myöten pilluun painuneena.
Tapasin myös hiljattain Nelliä. Tällä kertaa menimme leikeissämme vähän aikaisempaa pidemmälle. Tuo tuhma nainen oli jo aikaisemmin vihjaillut olevansa vähän levottomalla tuulella, johon piiskaaminen saattaisi auttaa. Niinpä hän sai aluksi selkäsaunan venytyspenkkiin sidottuna. Ilmeisesti hänessä olisi potentiaalia vieläkin enempään. Kiltisti tuo tyttö otti iskut vastaan, ja sinipunaisia jälkiä jäi varmasti ihmeteltäväksi vielä moneksi päiväksi eteenpäinkin. Nelli tuntui olevan myös puutteessa. Eikä sitä suinkaan helpottanut klitoriksen ja häpyhuulten kiusoitteleva siveleminen ja hierominen ennen piiskauksen aloittamista. Olin ajatellut kokeilla tällä kertaa pakotettuja orkkuja vähän pidempikestoisesti, mutta jouduin kuitenkin muuttamaan suunnitelmiani. Niin säälittävältä hän alkoi kuulostaa wandin suristessa klitorista vasten samalla kuin survoin tavaraa sisään pillun täydeltä. Jätin wandin surisemaan siihen parin orkun ajaksi. Nellin orgasmit ovat voimakkaita, ainakin ne mitä minä olen nähnyt. Ja ne ovat myös miltei väkivaltaisia. Tällä kertaa en halunnut vaarantaa omaa terveyttäni, vaan sidoin hänet kunnolla kiinni piinatuoliin. Siitä hän ei päässyt liikkumaan juuri yhtään. Wandi oli ilmeisen tehokas, mutta aiheutti ehkä liikaakin kiihoketta, saaden lopulta klitoriksen täysin kosketusaraksi. Hmm... Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut käyttää tilaisuutta jollain mielikuvituksellisella tavalla hyväkseni.
Tämä oli edellistä kertaa lyhyempi sessio. Syynä kyllä osittain se, että ajankohta oli sunnuntaina illalla, ja seuraavana päivänä oli normaali työpäivä. Haluaisin ottaa vielä enemmän leikkiin mukaan puhetta, verbaalista nöyryytystä, mutta toistaiseksi se on ollut jostain syystä hankalaa. Ehkä keskityn liikaa suorittamiseen, ja jotenkin puhe jää vähemmälle. Toisaalta useimmat leikkikaverini eivät ole muutenkaan tainneet olla verbaalisen nöyryytyksen perään, joten kyse on ehkä osittain harjoituksen puutteesta. Ja Nellinkin kanssa on pitkä aika edellisestä tapaamisesta. Ei ole ehtinyt tutustumaan kunnolla, kun on jo alkanut vieraantumaan. :) No, saa nähdä mitä jatkossa on luvassa.
Pikkunarttu on ollut edelleen tuhmalla päällä. Annoin hänelle vähän karkkirahaa, ja hän piipahti ostoksilla Antishopissa. Takaisin tullessaan hänellä oli muutama yllätys. Sininen moottoroitu sauva, jonka nuppi kääntyili ja jonka varressa pyörivät teräskuulat antamassa lisäväristyksiä. Ja olipa ostettu nänninipistimetkin. Mutta olipa ostoksia tehty Citymarketissakin. Mukaan oli lähtenyt myös kaupan suurin kesäkurpitsa, mehupullo ja kohtalaisen tuhti munakoiso.
Näitä kaikkia testattiin illalla. Kurpitsa ja mehupullo menivät sisään vielä helposti, mutta munakoison kanssa oli jo ongelmia. Paksumpi pää ei mennyt sitten millään. Ohuempi pää edellä meni paremmin, melkein paksuimpaan kohtaan asti. Mittanauha osoitti kohdan ympärysmitaksi 28 senttiä, eli halkaisijaksi muutettuna se olisi ollut noin yhdeksän senttiä. Melko hyvin...
Ehkä pitää sittenkin katsoa vähän mitkä jutut ovat nyt oikeasti tärkeitä ja ajankohtaisia, ettei väsyttäisi itseään liikaa lomallakin. On taas tullut luvattua liikaa itselleen ja muille. Mutta kun olisi niin paljon niitä kivojakin juttuja joita haluaisi tehdä...
Jostain syystä istuskelu vaihtui keskusteluun kinkyilystä. Kun tässä olisi nyt kerrankin vähän aikaa, niin kenties huomenissa voitaisiin puuhastella vähän jotain kinkykammiossa. Ehkä tuhman Pikkunartun olisi vihdoinkin korkea aika joutua kuulusteltavaksi ilkeän linnanherran tyrmään. Ties mitä rappiollisia tunnustuksia siellä irti kiskottaisiinkaan. Tulos riippuisi varmasti paljon käytetyistä välineistäkin.
Jossain vaiheessa se keskustelu sai mielihalut laukkaamaan, ja päädyttiin touhuamaan sohvalle. Minulla oli kuulema varsin petollinen hymy naamallani, sellainen kuin kiltillä koulupojalla. Enkä minä mitään oikeasti tuhmaa sillä hetkellä aikonutkaan. Pikkunarttu makasi sohvalla selällään ja kiskaisin hänen lantionsa korkealle syliini. Siinä oli kiva leikkiä sormilla, hieroa vähän liukuvoidetta paikkoihin ja lisätä sylkeä. Vesipohjaiset liukuvoiteet tuppaavat joskus kuivumaan kuumalla kelillä vähän liiankin nopeasti, ja niistä tulee enemmänkin tahmeita kuin liukkaita. Pieni määrä vettä tai sylkeä auttaa siihen kummasti.
Pikkunarttu makasi tyytyväisenä käsivarret rintansa päälle koukistettuina kuin levolle käyvällä lepakolla. Jäin mietteissäni hetkeksi tuijottamaan noita käsiä. Ajattelin edellistä blogikirjoitusta, ja sitä, miten minun pitäisi oikeastaan ottaa noista käsistä valokuva, jotta muutkin näkisivät kuinka pienet ne todellakin ovat. Enkä minäkään mikään isokätinen mies ole. Olin ilmeisesti varsin poissaolevan näköinen, kun hän kysyi, mitä mahdoinkaan miettiä. Sanoin katselevani hänen käsiään. Sitä kuinka pienet ne ovat. Sormet suppuun puristettuna tuskin kulliani suurempi.
Hän kysyi, olinko muuten koskaan nähnyt hänen työntävän oman kätensä sisäänsä. Joo, kyllä olin, pariinkin kertaan. Piti muistuttaa kevään bileistä.
Juu, niinhän se olikin. Pikkunarttu sanoi, että se onnistui helposti ilman liukkariakin.
Minulle tuli taas varsin tuhma olo. Nostin Pikkunartun pepun vielä ylemmäs, siten että hän lopulta nojasi hartioidensa varassa melkein kaksinkerroin taipuneena. Kokeillaanpas nyt jotain uutta.
Pari minuuttia myöhemmin hän makasi sylissäni kumpainenkin kätensä rannetta myöten pilluun painuneena.
Tapasin myös hiljattain Nelliä. Tällä kertaa menimme leikeissämme vähän aikaisempaa pidemmälle. Tuo tuhma nainen oli jo aikaisemmin vihjaillut olevansa vähän levottomalla tuulella, johon piiskaaminen saattaisi auttaa. Niinpä hän sai aluksi selkäsaunan venytyspenkkiin sidottuna. Ilmeisesti hänessä olisi potentiaalia vieläkin enempään. Kiltisti tuo tyttö otti iskut vastaan, ja sinipunaisia jälkiä jäi varmasti ihmeteltäväksi vielä moneksi päiväksi eteenpäinkin. Nelli tuntui olevan myös puutteessa. Eikä sitä suinkaan helpottanut klitoriksen ja häpyhuulten kiusoitteleva siveleminen ja hierominen ennen piiskauksen aloittamista. Olin ajatellut kokeilla tällä kertaa pakotettuja orkkuja vähän pidempikestoisesti, mutta jouduin kuitenkin muuttamaan suunnitelmiani. Niin säälittävältä hän alkoi kuulostaa wandin suristessa klitorista vasten samalla kuin survoin tavaraa sisään pillun täydeltä. Jätin wandin surisemaan siihen parin orkun ajaksi. Nellin orgasmit ovat voimakkaita, ainakin ne mitä minä olen nähnyt. Ja ne ovat myös miltei väkivaltaisia. Tällä kertaa en halunnut vaarantaa omaa terveyttäni, vaan sidoin hänet kunnolla kiinni piinatuoliin. Siitä hän ei päässyt liikkumaan juuri yhtään. Wandi oli ilmeisen tehokas, mutta aiheutti ehkä liikaakin kiihoketta, saaden lopulta klitoriksen täysin kosketusaraksi. Hmm... Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut käyttää tilaisuutta jollain mielikuvituksellisella tavalla hyväkseni.
Tämä oli edellistä kertaa lyhyempi sessio. Syynä kyllä osittain se, että ajankohta oli sunnuntaina illalla, ja seuraavana päivänä oli normaali työpäivä. Haluaisin ottaa vielä enemmän leikkiin mukaan puhetta, verbaalista nöyryytystä, mutta toistaiseksi se on ollut jostain syystä hankalaa. Ehkä keskityn liikaa suorittamiseen, ja jotenkin puhe jää vähemmälle. Toisaalta useimmat leikkikaverini eivät ole muutenkaan tainneet olla verbaalisen nöyryytyksen perään, joten kyse on ehkä osittain harjoituksen puutteesta. Ja Nellinkin kanssa on pitkä aika edellisestä tapaamisesta. Ei ole ehtinyt tutustumaan kunnolla, kun on jo alkanut vieraantumaan. :) No, saa nähdä mitä jatkossa on luvassa.
Pikkunarttu on ollut edelleen tuhmalla päällä. Annoin hänelle vähän karkkirahaa, ja hän piipahti ostoksilla Antishopissa. Takaisin tullessaan hänellä oli muutama yllätys. Sininen moottoroitu sauva, jonka nuppi kääntyili ja jonka varressa pyörivät teräskuulat antamassa lisäväristyksiä. Ja olipa ostettu nänninipistimetkin. Mutta olipa ostoksia tehty Citymarketissakin. Mukaan oli lähtenyt myös kaupan suurin kesäkurpitsa, mehupullo ja kohtalaisen tuhti munakoiso.
Näitä kaikkia testattiin illalla. Kurpitsa ja mehupullo menivät sisään vielä helposti, mutta munakoison kanssa oli jo ongelmia. Paksumpi pää ei mennyt sitten millään. Ohuempi pää edellä meni paremmin, melkein paksuimpaan kohtaan asti. Mittanauha osoitti kohdan ympärysmitaksi 28 senttiä, eli halkaisijaksi muutettuna se olisi ollut noin yhdeksän senttiä. Melko hyvin...
Loppukevään ja alkukesän kuulumisia
Minulta ehdittiin jo kysyä, kävinkö sitten ollenkaan Himoksella
järjestetyissä Bizarren kinkybileissä, kun en ole mitään asiasta
kirjoittanut. Kyllä vain, käytyä tuli. On vain ollut taas niin
paljon kaikkea muuta, että sopivaa tilaisuutta blogipäivityksen
tekemiselle ole aikaisemmin tullut.
Kävimme tosiaan bileissä vain yhtenä päivänä, lauantaina. Ja silloinkin olimme erinäisten viivästyksien takia perillä vasta yhdeksän - kymmenen tienoilla. Vaikka paikka ja konsepti olikin uusi, en silti tuntenut oloani kovinkaan vieraaksi. Oikeastaan loppupelissä aika luontevaksi. Juu, ehkä olisi voinut jättää illalla kahvin juomatta, kun en ole muutenkaan mikään kahvinjuoja. Meinasi näet pistää mahan ihan kuralle. Mutta päivä oli ollut uuvuttava, ja pelkäsin sammuvani heti kun päästään ovesta sisään. Turha pelko. Pikkutunneille jaksoimme silti olla.
Meillähän ei bilekokemusta ole vielä kovinkaan paljoa. Nämä olivat vasta toiset bileemme, mutta jo ensimmäisten bileiden jälkeen lupasimme itsellemme, että seuraavalla kerralla uskalletaan sitten mekin touhuilemaan edes jotakin. Ja kyllä me vähän jossain vaiheessa uskallettiinkin.
Paljon oli tälläkin kerralla sitä kiertelemistä ja katselemista. Nähtiin vanhoja tuttuja ja tutustuttiin uusiin. Sitten sopivan tilaisuuden tullen livahdettiin vapaana olevan gynepöydän luo. Minulla tai Pikkunartulla ei kummallakaan ollut aikaisempaa kokemusta näin "julkisesti" touhuamisesta. Etukäteen se tuntui jollain tavalla kiihottavalta, mutta mietittiin myös sitä, tuntuisiko se samalla myös kiusalliselta. Pikkunarttu nousi gynepöydälle, ja avitin pitkät platform bootsit gynepöydän jalustimiin. Hame olikin niin lyhyt, ettei sitä juuri tarvinnut nostaa.
Hieroin ja sormetin pimppaa aikani, mutta ilmeisesti tunnelmaan pääseminen oli Pikkunartulle vähän vaikeaa. Myönnän sen itsekin. Aluksi lähinnä oudoksutti touhuta muiden nähden, mutta pian en siitä enää välittänyt. Suuta tosin kuivasi jo valmiiksi, enkä saanut muodostettua edes sylkeä liukasteeksi. Kävin lainaamassa putelin liukkaria eräältä tutulta, joka puuhasteli omiaan siinä kymmenen metrin päässä. Köpöttelin takaisin liukkaripulloa onnellisesti heilutellen kuin joku Klonkku sormuksen kanssa. Sillä välin Pikkunarttu oli jatkanut lämmittelyä omatoimisesti, ja nojasi puolittain istuvassa asennossa oma kätensä rannetta myöten sisällään. Niin pieni kätönen. Tuskin kulliani paksumpi nyrkkiin puristettunakaan. Pitäisi ehkä joskus ottaa siitä valokuva mittanauhan kanssa, jotta lukijat sisäistäisivät asian paremmin.
Liukuvoiteen avulla pääsimme jatkamaan, ja siinä vaiheessa lopullisesti muiden läsnäolo haihtui mielestä. Tehtiin niin kuin oltiin suunniteltu. Käteni painui pikkunartun sisään meille tuntemattomien katsellessa siinä vieressä. Loppuhuipennuksen lähestyessä kuristin tuota pientä tyttöstä, ja orgasmi saapui äänettömästi mutta näyttävästi koko kehoa vavisuttaen.
Illan mittaan houkuttelin Pikkunartun vielä vieraan sedän sidottavaksi ja piiskattavaksi. Istuin itse siinä vieressä vahtimassa pirullisen ärsyttävä virne naamallani. Ja kyllä se hoito tuntui tehoavan. Pikkunarttu oli äärimmäisen ylpeä, kun kuuli omaavansa aika korkean kipukynnyksen. Mutta vaikka käsien sidontaa vielä ystävällisestä neuvostani tukevoitettiin, pääsi tuo mokoma ankerias luikertelemaan sidonnasta vapaaksi. En kysynyt jälkikäteen oliko kova kolaus kokeneen sitojan itsetunnolle, mutta ehkäpä tällaisia sidottavia ei aikaisemmin ollut vastaan tullutkaan.
Jatkoimme vielä bileistä poistuttuamme leikkejä kahden kesken vuokramökin parvella. Sidontaa ja muuta aikaisemman kertausta. Ja sitten loppuun väsytetyn nartun naimista lusikka-asennossa. Nyt kirjoittaessani huomaan, että tästä taitaa olla tulossa perinne. Juuri samoin tein tässä menneellä viikollakin. Kahden korkeimman tason itkuorkutuksen jälkeen seurasi rauhallista naimista lusikka-asennossa. Jokin siinä viehättää minua. Toisaalta se on hellää ja lempeää. Toisaalta siinä on jotakin niin törkeän rivoa. Naida todella märkää ja rentoa pillua, jota vain hetkeä aikaisemmin olen venytellyt kipurajalle saakka. Ja sen jälkeen se samettisen pehmeä tunne naidessa... Ei se kova fyysinen puristus, vaan se sivelevän kiusoitteleva tunne ja päässä pyörivät kiihottavat mielikuvat. Laukesin. Mieleni olisi tehnyt vielä hetkeä aikaisemmin kaivaa spermat laukeamisen jälkeen ulos pillusta ja syöttää ne Pikkunartulle, mutta nyt en enää jaksanut. Tämä on yksi syy, miksi en useinkaan nai kesken sessioiden, vaan vasta lopussa. Se vie voimat.
Kesä on alkanut rauhallisesti, enkä ole vieläkään päässyt sessioimaan muiden kanssa suurista aikomuksista huolimatta. Aikataulut ovat yksinkertaisesti olleet epäyhteensopivia. Ehkä sitten jossain välissä onnistaa. Kesäloman tullessa olisi sitten viikollakin enemmän aikaa.
Tulevana viikonloppuna Pikkunarttu sessioikin kinkykammiossa erään toisen henkilön kanssa. Enkä tiedä millaisesta sessioinnista on kyse. Vähän kyllä olen utelias.
Kävimme tosiaan bileissä vain yhtenä päivänä, lauantaina. Ja silloinkin olimme erinäisten viivästyksien takia perillä vasta yhdeksän - kymmenen tienoilla. Vaikka paikka ja konsepti olikin uusi, en silti tuntenut oloani kovinkaan vieraaksi. Oikeastaan loppupelissä aika luontevaksi. Juu, ehkä olisi voinut jättää illalla kahvin juomatta, kun en ole muutenkaan mikään kahvinjuoja. Meinasi näet pistää mahan ihan kuralle. Mutta päivä oli ollut uuvuttava, ja pelkäsin sammuvani heti kun päästään ovesta sisään. Turha pelko. Pikkutunneille jaksoimme silti olla.
Meillähän ei bilekokemusta ole vielä kovinkaan paljoa. Nämä olivat vasta toiset bileemme, mutta jo ensimmäisten bileiden jälkeen lupasimme itsellemme, että seuraavalla kerralla uskalletaan sitten mekin touhuilemaan edes jotakin. Ja kyllä me vähän jossain vaiheessa uskallettiinkin.
Paljon oli tälläkin kerralla sitä kiertelemistä ja katselemista. Nähtiin vanhoja tuttuja ja tutustuttiin uusiin. Sitten sopivan tilaisuuden tullen livahdettiin vapaana olevan gynepöydän luo. Minulla tai Pikkunartulla ei kummallakaan ollut aikaisempaa kokemusta näin "julkisesti" touhuamisesta. Etukäteen se tuntui jollain tavalla kiihottavalta, mutta mietittiin myös sitä, tuntuisiko se samalla myös kiusalliselta. Pikkunarttu nousi gynepöydälle, ja avitin pitkät platform bootsit gynepöydän jalustimiin. Hame olikin niin lyhyt, ettei sitä juuri tarvinnut nostaa.
Hieroin ja sormetin pimppaa aikani, mutta ilmeisesti tunnelmaan pääseminen oli Pikkunartulle vähän vaikeaa. Myönnän sen itsekin. Aluksi lähinnä oudoksutti touhuta muiden nähden, mutta pian en siitä enää välittänyt. Suuta tosin kuivasi jo valmiiksi, enkä saanut muodostettua edes sylkeä liukasteeksi. Kävin lainaamassa putelin liukkaria eräältä tutulta, joka puuhasteli omiaan siinä kymmenen metrin päässä. Köpöttelin takaisin liukkaripulloa onnellisesti heilutellen kuin joku Klonkku sormuksen kanssa. Sillä välin Pikkunarttu oli jatkanut lämmittelyä omatoimisesti, ja nojasi puolittain istuvassa asennossa oma kätensä rannetta myöten sisällään. Niin pieni kätönen. Tuskin kulliani paksumpi nyrkkiin puristettunakaan. Pitäisi ehkä joskus ottaa siitä valokuva mittanauhan kanssa, jotta lukijat sisäistäisivät asian paremmin.
Liukuvoiteen avulla pääsimme jatkamaan, ja siinä vaiheessa lopullisesti muiden läsnäolo haihtui mielestä. Tehtiin niin kuin oltiin suunniteltu. Käteni painui pikkunartun sisään meille tuntemattomien katsellessa siinä vieressä. Loppuhuipennuksen lähestyessä kuristin tuota pientä tyttöstä, ja orgasmi saapui äänettömästi mutta näyttävästi koko kehoa vavisuttaen.
Illan mittaan houkuttelin Pikkunartun vielä vieraan sedän sidottavaksi ja piiskattavaksi. Istuin itse siinä vieressä vahtimassa pirullisen ärsyttävä virne naamallani. Ja kyllä se hoito tuntui tehoavan. Pikkunarttu oli äärimmäisen ylpeä, kun kuuli omaavansa aika korkean kipukynnyksen. Mutta vaikka käsien sidontaa vielä ystävällisestä neuvostani tukevoitettiin, pääsi tuo mokoma ankerias luikertelemaan sidonnasta vapaaksi. En kysynyt jälkikäteen oliko kova kolaus kokeneen sitojan itsetunnolle, mutta ehkäpä tällaisia sidottavia ei aikaisemmin ollut vastaan tullutkaan.
Jatkoimme vielä bileistä poistuttuamme leikkejä kahden kesken vuokramökin parvella. Sidontaa ja muuta aikaisemman kertausta. Ja sitten loppuun väsytetyn nartun naimista lusikka-asennossa. Nyt kirjoittaessani huomaan, että tästä taitaa olla tulossa perinne. Juuri samoin tein tässä menneellä viikollakin. Kahden korkeimman tason itkuorkutuksen jälkeen seurasi rauhallista naimista lusikka-asennossa. Jokin siinä viehättää minua. Toisaalta se on hellää ja lempeää. Toisaalta siinä on jotakin niin törkeän rivoa. Naida todella märkää ja rentoa pillua, jota vain hetkeä aikaisemmin olen venytellyt kipurajalle saakka. Ja sen jälkeen se samettisen pehmeä tunne naidessa... Ei se kova fyysinen puristus, vaan se sivelevän kiusoitteleva tunne ja päässä pyörivät kiihottavat mielikuvat. Laukesin. Mieleni olisi tehnyt vielä hetkeä aikaisemmin kaivaa spermat laukeamisen jälkeen ulos pillusta ja syöttää ne Pikkunartulle, mutta nyt en enää jaksanut. Tämä on yksi syy, miksi en useinkaan nai kesken sessioiden, vaan vasta lopussa. Se vie voimat.
Kesä on alkanut rauhallisesti, enkä ole vieläkään päässyt sessioimaan muiden kanssa suurista aikomuksista huolimatta. Aikataulut ovat yksinkertaisesti olleet epäyhteensopivia. Ehkä sitten jossain välissä onnistaa. Kesäloman tullessa olisi sitten viikollakin enemmän aikaa.
Tulevana viikonloppuna Pikkunarttu sessioikin kinkykammiossa erään toisen henkilön kanssa. Enkä tiedä millaisesta sessioinnista on kyse. Vähän kyllä olen utelias.
Ajatuksia erään kerran jälkeen
Blogini kirjoitukset eivät useinkaan mene kronologisesti oikeassa järjestyksessä, vaan kirjoitettua tulee ennemminkin sen mukaan, mitä milloinkin on mielessä. Niinpä ajattelin tähän väliin kertoa eräästä aikaisemmasta vaniljaisemmasta seksikerrasta, joka herätti jälkeenpäin useampiakin ajatuksia.
Kirjoitin aikaisemmin sessiosta, jossa mainitsin, että ensitapaaminen ei kyseisen henkilön kanssa jännittänyt ollenkaan. Yleensä jännitystä on aina jonkin verran, mutta selkeästi sillä näyttää olevan paljon tekemistä sen kanssa, miten hyvin kyseiseen ihmiseen olen sitä ennen tutustunut. Ja ehkä se riippuu muutenkin paljon session asetelmasta. Tai onko kyseessä ollenkaan sellainen sessio.
Tapasin tosiaan taannoin erään mukavan naisen. Tämä tapaaminen ei ollut mikään bdsm seksisessio, vaan kyseessä oli enemmän perinteisen seksin puolelle menevä kohtaaminen. En tuntenut tätä naista oikeastaan kovinkaan hyvin. Lähinnä mielessäni pyöri vain se, että hänen muutoin normaalia vartaloaan koristivat ihan mahtavan kokoiset luomutissit. :) No, olen aina tunnustanut olevani tissihullu.
Minua jännitti tuon tapaamisen aikana ihan jonkin verran. Sanotaanko vaikka, että tavallistakin enemmän. Ehkä syynä oli nimenomaan se, ettemme olleet sillä tavoin kovin tuttuja. Ja ehkä toisaalta olen itsevarmempi alistamissessioissa, kuin harrastaessani tasavertaista tavanomaisempaa seksiä. Ja eräs seikka - vaikkakin se on toisaalta on vain hyvä asia - on että hän oli oma-aloitteinen. En ole tottunut sellaisiin naisiin, ja oma-aloitteisuus saa minut toisinaan hieman hämmentymään. Mutta hän oli kyllä oikein mukava. Sain nautiskella hänen tisseistään, ja hän runkkasi ja kehui kaluani. Osasipa vielä laittaa kuminkin päälle, joka muuten tuntuu olevan hämmentävän harvinainen taito naisilla. Hyi, hävetkää naiset! Eikös ehkäisystä huolehtiminen pitäisi olla molempien osapuolten asia? :) Hän sanoi että hänen tissinsä olivat kestäneet kovaa käyttöä. Epäilen ettei kuitenkaan tarkoittanut mitään bdsm juttua, vaan ihan elävää elämää, mutta en mahtanut mitään sille, että mieleeni tuli heti vähän toisen näköisiä kuvitelmia.
Hänellä oli ihmeellinen pillu. Sellainen, joka tuntui puristi vähän liiankin kovaa, ja joka tuntui elävän ihan omaa elämäänsä. Yritin sanoa hänelle, että älä purista niin kovaa, en kestä sellaista kovinkaan kauaa. Mutta hän ei totellut. Tai sitten hän ei oikeasti mahtanut sille mitään. Naidessani takaapäin puristelin hänen tissejään, ja nautin siitä tunteesta. Ja se tuntui aivan liian hyvältä. En pystynyt enää pidättelemään.
Minua hieman nolotti tuo varsin nopea laukeaminen. Toisinaan, silloin kun ei ole liian pitkään edellisestä seksikerrasta, kykenee ihan kunnon naintimaratoneihin. Pidän sellaisista oikeastaan enemmän, sillä minulle yleensä matka on tärkeämpi kuin päämäärä.
Ajattelin huilia hetken, ja kokeilla hetken päästä uudestaan. Hän meni selälleen vuoteelle, ja tutkiskelin tuota ihmeellistä pillua sormillani. Yleensä pidän suuseksin antamisesta vaniljaseksissä, mutta tällaisissa satunnaistapaamisissa en kuitenkaan yleensä niin tee, ihan terveyssyistä. Sen sijaan hieroin toisen käden sormellani hänen klitoristaan, samalla kun työntelin sormiani sisään. Hän ehkä saikin jokusen kerran, vaikka minun oli hankala tulkita, johtuiko mikäkin nytkähdys ja voihkaisu ihan tavallisesta hyvän olon tunteesta vaiko jostain enemmästä. Hän myös ejakuloi hieman painellessani sormillani hänen G-pistettään.
Ejakulaationeste on kummallista ainetta. Se on ikään kuin jotain pesuainetta, joka vie mukanaan kaiken liukkauden. Oletteko huomanneet? Olin aikaisemmin käyttänyt omaa sylkeäni, mutta suuni oli käynyt puuhastelussa kuivaksi, joten pyysin liukkarituubin avukseni.
Runkkasin häntä neljällä sormella, ja pääsin jo mielikuvituksissani ihan törkeyksien tasolle. Sanoin, että olisi kiva käyttää jotain kunnon kokoista sauvaa. Hän sanoi että tykkäsi kyllä sellaisista leikeistä. Kysyin, oliko neljä sormea hänelle liikaa. Sanoi ettei ollut. Hieman tästä rohkaistuneena kysyin, oliko se kenties sitten liian vähän? Pitäisikö lisätä viideskin?
Hän sanoi, että oli häntä viidelläkin joskus leikitetty, varsin syvälle asti. Noin niin kuin rannetta myöten.
Siinä vaiheessa olin saanut seisokkini takaisin varsin voimakkaana, mutta halusin jatkaa sormilla leikkimistä. Mietiskelin vähän aikaa, kehtaisinko ehdottaa pidemmälle menemistä. Mutta päätin sitten kokeilla. Miten olisi, jos minäkin lisäisin sen viidennen sormen?
Hän sanoi, että kyllä se käy.
Tuo meidän tapaamisemme päättyi siihen, että fistasin hänelle orkut pariin otteeseen.
Minulla on ollut oikeastaan viimeiseen vuoteen asti sellainen käsitys, että fistaamisesta kiinnostuneita naisia on todella vähän, tai ainakaan he eivät asiasta uskalla puhua. Tämä akti kun on itselleni niin kovin rakas, ehkä eniten kiihottava juttu niin visuaalisesti kuin henkisessä alistamis- ja nöyryytysmielessäkin. Mutta ehkä olen vain onnistunut viime aikoina lähestymään oikeanlaisia henkilöitä.
Minua jäi kuitenkin kaduttamaan eräs asia tapaamisen jälkeen. Eihän minulla tietenkään mitään käsikirjoitusta tällaisen tapaamisen suhteen ollut, enkä tiennyt edes etukäteen mitä tuleman piti. Mutta harmittelen vain, etten älynnyt pyytää häntä menemään kontilleen, ja olisin fistannut häntä takaapäin noiden suurten rintojen keinahdellessa rytmikkäästi. Piru vie kun olin tyhmä. Mutta aina ei vain tule kaikkea ajateltua, etenkin kun se jännityksin osaltaan sotki kuvioita etenkin alussa. Mutta myöhäistä sitä on kai enää katua. :(
Kirjoitin aikaisemmin sessiosta, jossa mainitsin, että ensitapaaminen ei kyseisen henkilön kanssa jännittänyt ollenkaan. Yleensä jännitystä on aina jonkin verran, mutta selkeästi sillä näyttää olevan paljon tekemistä sen kanssa, miten hyvin kyseiseen ihmiseen olen sitä ennen tutustunut. Ja ehkä se riippuu muutenkin paljon session asetelmasta. Tai onko kyseessä ollenkaan sellainen sessio.
Tapasin tosiaan taannoin erään mukavan naisen. Tämä tapaaminen ei ollut mikään bdsm seksisessio, vaan kyseessä oli enemmän perinteisen seksin puolelle menevä kohtaaminen. En tuntenut tätä naista oikeastaan kovinkaan hyvin. Lähinnä mielessäni pyöri vain se, että hänen muutoin normaalia vartaloaan koristivat ihan mahtavan kokoiset luomutissit. :) No, olen aina tunnustanut olevani tissihullu.
Minua jännitti tuon tapaamisen aikana ihan jonkin verran. Sanotaanko vaikka, että tavallistakin enemmän. Ehkä syynä oli nimenomaan se, ettemme olleet sillä tavoin kovin tuttuja. Ja ehkä toisaalta olen itsevarmempi alistamissessioissa, kuin harrastaessani tasavertaista tavanomaisempaa seksiä. Ja eräs seikka - vaikkakin se on toisaalta on vain hyvä asia - on että hän oli oma-aloitteinen. En ole tottunut sellaisiin naisiin, ja oma-aloitteisuus saa minut toisinaan hieman hämmentymään. Mutta hän oli kyllä oikein mukava. Sain nautiskella hänen tisseistään, ja hän runkkasi ja kehui kaluani. Osasipa vielä laittaa kuminkin päälle, joka muuten tuntuu olevan hämmentävän harvinainen taito naisilla. Hyi, hävetkää naiset! Eikös ehkäisystä huolehtiminen pitäisi olla molempien osapuolten asia? :) Hän sanoi että hänen tissinsä olivat kestäneet kovaa käyttöä. Epäilen ettei kuitenkaan tarkoittanut mitään bdsm juttua, vaan ihan elävää elämää, mutta en mahtanut mitään sille, että mieleeni tuli heti vähän toisen näköisiä kuvitelmia.
Hänellä oli ihmeellinen pillu. Sellainen, joka tuntui puristi vähän liiankin kovaa, ja joka tuntui elävän ihan omaa elämäänsä. Yritin sanoa hänelle, että älä purista niin kovaa, en kestä sellaista kovinkaan kauaa. Mutta hän ei totellut. Tai sitten hän ei oikeasti mahtanut sille mitään. Naidessani takaapäin puristelin hänen tissejään, ja nautin siitä tunteesta. Ja se tuntui aivan liian hyvältä. En pystynyt enää pidättelemään.
Minua hieman nolotti tuo varsin nopea laukeaminen. Toisinaan, silloin kun ei ole liian pitkään edellisestä seksikerrasta, kykenee ihan kunnon naintimaratoneihin. Pidän sellaisista oikeastaan enemmän, sillä minulle yleensä matka on tärkeämpi kuin päämäärä.
Ajattelin huilia hetken, ja kokeilla hetken päästä uudestaan. Hän meni selälleen vuoteelle, ja tutkiskelin tuota ihmeellistä pillua sormillani. Yleensä pidän suuseksin antamisesta vaniljaseksissä, mutta tällaisissa satunnaistapaamisissa en kuitenkaan yleensä niin tee, ihan terveyssyistä. Sen sijaan hieroin toisen käden sormellani hänen klitoristaan, samalla kun työntelin sormiani sisään. Hän ehkä saikin jokusen kerran, vaikka minun oli hankala tulkita, johtuiko mikäkin nytkähdys ja voihkaisu ihan tavallisesta hyvän olon tunteesta vaiko jostain enemmästä. Hän myös ejakuloi hieman painellessani sormillani hänen G-pistettään.
Ejakulaationeste on kummallista ainetta. Se on ikään kuin jotain pesuainetta, joka vie mukanaan kaiken liukkauden. Oletteko huomanneet? Olin aikaisemmin käyttänyt omaa sylkeäni, mutta suuni oli käynyt puuhastelussa kuivaksi, joten pyysin liukkarituubin avukseni.
Runkkasin häntä neljällä sormella, ja pääsin jo mielikuvituksissani ihan törkeyksien tasolle. Sanoin, että olisi kiva käyttää jotain kunnon kokoista sauvaa. Hän sanoi että tykkäsi kyllä sellaisista leikeistä. Kysyin, oliko neljä sormea hänelle liikaa. Sanoi ettei ollut. Hieman tästä rohkaistuneena kysyin, oliko se kenties sitten liian vähän? Pitäisikö lisätä viideskin?
Hän sanoi, että oli häntä viidelläkin joskus leikitetty, varsin syvälle asti. Noin niin kuin rannetta myöten.
Siinä vaiheessa olin saanut seisokkini takaisin varsin voimakkaana, mutta halusin jatkaa sormilla leikkimistä. Mietiskelin vähän aikaa, kehtaisinko ehdottaa pidemmälle menemistä. Mutta päätin sitten kokeilla. Miten olisi, jos minäkin lisäisin sen viidennen sormen?
Hän sanoi, että kyllä se käy.
Tuo meidän tapaamisemme päättyi siihen, että fistasin hänelle orkut pariin otteeseen.
Minulla on ollut oikeastaan viimeiseen vuoteen asti sellainen käsitys, että fistaamisesta kiinnostuneita naisia on todella vähän, tai ainakaan he eivät asiasta uskalla puhua. Tämä akti kun on itselleni niin kovin rakas, ehkä eniten kiihottava juttu niin visuaalisesti kuin henkisessä alistamis- ja nöyryytysmielessäkin. Mutta ehkä olen vain onnistunut viime aikoina lähestymään oikeanlaisia henkilöitä.
Minua jäi kuitenkin kaduttamaan eräs asia tapaamisen jälkeen. Eihän minulla tietenkään mitään käsikirjoitusta tällaisen tapaamisen suhteen ollut, enkä tiennyt edes etukäteen mitä tuleman piti. Mutta harmittelen vain, etten älynnyt pyytää häntä menemään kontilleen, ja olisin fistannut häntä takaapäin noiden suurten rintojen keinahdellessa rytmikkäästi. Piru vie kun olin tyhmä. Mutta aina ei vain tule kaikkea ajateltua, etenkin kun se jännityksin osaltaan sotki kuvioita etenkin alussa. Mutta myöhäistä sitä on kai enää katua. :(
Kevään eka sessio
Vuodenvaihteen jälkeen kesti työrintamalla
vielä jonkin aikaa kiireitä, mutta yleensä ne hälvenevät kevättä
kohti mentäessä. Niin kävi tälläkin kertaa. Olinkin etukäteen
suunnitellut keväälle vaikka mitä vauhdikasta toimintaa, mutta
sitten ilmaantui taas jotain, jonka vuoksi vapaa-aika on kovinkin
kortilla aina toukokuun loppupuolelle saakka. Mutta ei elämä
sentään aivan pelkkää kiirettä ole. Kuukauden päästä on
tarkoitus käymään kevään suurbileissä Jämsän Himoksella, ja
varmaan sitä ennen harrastetaan satunnaisesti jotain kivaa
kotosalla.
Mutta mitäpä uutta on tapahtunut sitten viime päivityksen? Tutustuin vähän aikaa sitten Nelliin. Nimimerkin Nelli takana on eräs nainen, jonka tapasin seuranhakuuni liittyen. Mielihaluiltaan niin kovin tuhma, eli juuri sopiva minun makuuni. Mutta yhdessä asiassa hän poikkeaa hakukriteereistäni aika oleellisesti. Hän on nimittäin minua pidempi. En ehkä ole ainoa, jonka ajatusmaailmaan sopisi paremmin yhtälö, jossa dominoivan osapuolen kuuluisi on alistuvaa pidempi. Kookkaampi on vahvempi, ja vahvempi määrää. Se on viidakon ja kinkykammion laki.
Olen tavannut aikaisemmin itseäni painavampia naisia ja myös vanhempia naisia. Heidän kohdallaan olen huomannut, etteivät ainakaan ikä ja paino ole sellaisia seikkoja, jotka yksinään tekisivät jostakusta alistuvan tai dominoivan toiseen nähden. Miksi siis pituuskaan olisi? Ehkä tämäkin on vain sellainen asia, joka pitää selvittää kokeilemisen kautta. Pitäähän sitä välillä haastaa itseään. Ei pidä olla liikaa kaavoihinsa kangistunut.
Meillä oli Nellin kanssa sovittuna sessio.
Nelli on siinä mielessä ensikertalainen, ettei hän ollut koskaan
aikaisemmin sessioinut kenenkään kanssa. Hänen kokemuksensa
kinkyilystä oli jäänyt yksittäisiin kokeiluihin makuuhuoneessa,
mutta sen verran kaikkea oli kuitenkin kokeiltu, että hän tuntui
tietävän mistä piti. Olin kertonut jo etukäteen, että
ensimmäinen kerta on aina tutustumiskäynti. Silloin vähän haetaan
tuntumaa toisesta, ja otetaan ensiaskeleet vähän varovaisemmin,
etenkin ensikertalaisen kanssa.
Meikäläisen tuuria. Sessiopäiväksi iski flunssa, joka oli alkanut oireilemaan jo edellisenä päivänä. En olisi kuitenkaan kovin mielelläni enää siirtänyt tapaamista kauemmaksi, sitä kun jo kertaalleen rukattiin omien kiireitteni vuoksi. Pienen Buranan avulla olo kuitenkin koheni melkein normaaliksi, lukuun ottamatta nyt sitä, että nenä oli ajoittain tukkoinen.
Nelli tuntui olevan aika jännittynyt. Kun noukin kyytiini vähäpuheisen ja melkein kengänkärkiään tuijottelevan naisihmisen, ei aikaisemmasta puheliaasta ja avoimesta luonteesta ollut enää kovinkaan paljon jäljellä. Minä olin se selkeästi puheliaampi osapuoli, eikä minua edes jännittänyt yhtään. Itse asiassa olin siitä aika yllättynytkin. Aikaisemmin olen jännittänyt edes jonkin verran ennen jokaista sessiota. Jälkikäteen asiaa pohtiessani tulin siihen tulokseen, että ehkä flunssa vei jännityksestä sen terävimmän särmän.
Pääsimme lopulta kinkykammiolle. Nelli heitti jo omatoimisesti takkia pois tuolille. Minulla ei vieläkään ole kammiossani vaatenaulakkoa, mutta nyt kirjoittaessani muistakin laittaa sen heti hankintalistalle. Edellisen sessiokerran jälkeen olen saanut sentään jonkinlaisen naulakkotelineen tavaroille, ja köydet ja kahleet roikkuivat nyt seinällä siisteissä riveissä.
Minun pitäisi ehkä joskus kirjoittaa turvallisuuteen liittyvät asiat paperille ja kiinnittää ne kammion oveen, jotta muistaisin käydä kaiken oleellisen läpi. Eihän se haittaa vaikka lukisinkin suoraan paperista, eihän kyse ole juhlavasta esityksestä vaan yksinkertaisesti muutamien tärkeiden asioiden läpikäymisestä. Kirjoitin nyt sentään oveen lapun, jossa näkyi paikan osoite. Että jos kuukahdan lattialle, niin leikkikaveri osaa tilata taksin ja häipyä vähän äänin. Tai jotain siihen suuntaan. Turvallisuusasioiden lisäksi kertasin asioita pelisäännöistä, joita oltiin käsitelty aikaisemmin jo sähköposteissakin, mutta kävin ne nyt läpi vielä varmuuden vuoksi.
Varsinainen sessio aloitettiin laittamalla Nellille kaulapanta, ja sen jälkeen annoin hänen riisua vaatteensa. Siinä ei kauaa tainnut mennä, vaikka en niin tilannetta seuraillutkaan, kun keräsin samalla vähän tarvikkeita valmiiksi.
En tiedä kokevatko nartut edessäni riisuuntumisen nöyryyttäväksi, vai olisinko nöyryyttävämpää se, jos minä riisuisin heidät. Mutta on lopulta kaikkein helpointa, jos antaa nartun riisua itsensä. Olen ajatellut ottaa jatkossa käyttöön sellaisen käytännön, että jos vaatteet eivät lähde vapaaehtoisesti, niin sitten ne revitään tai leikataan päältä. Ja tästä asiasta varoitan toki vielä etukäteen, ettei mitään vahinkoa asian suhteen sattuisi. Jos nartulla sattuu olemaan päällään jotain vähempiarvoista, hän voi jättää ne minulle revittäväksi. Tällainen voisi olla joskus piristävä lisä leikkeihin.
Sidoin Nellin kädet selän taakse ohuehkolla juuttiköydellä, ja sen jälkeen kattolenkistä roikkuvaan köyteen niin, että kädet nousivat selän takana ylös. Ajattelin myös aluksi sitoa köyden toisen pään kaulapantaan, mutta se taas nosti ylävartaloa pystynpään. Tarkoituksenani oli nimenomaan saada aikaan eteenpäin kumartuva asento. Pääsin näin mukavasti puristelemaan painovoiman alaspäin työntämiä tissejä. Nellillä on mukavan tuntuiset sopusuhtaiset B-kupin tissit. Kokeilin sitoa niitä ohuella hamppunarulla, mutta se osoittautui vaikeaksi. Sitominen on narun pysyvyyden kannalta helpointa sellaisten rintojen kanssa, jotka ovat selkeästi rintakehästä ulkonevat, ja joissa on jonkin verran "roikkuvuutta". Osasin tosin jo etukäteen aavistaa, ettei tämä välttämättä onnistuisi. Olisihan minulla ollut tähän vielä muutama kikka ja apuvälineitä jemmassa, mutta homma olisi tuolloin ohjautunut vähän liikaa pois oleellisesta. Niinpä kaadoin Nellin pöytätasona toimivan venytyspenkin päälle kädet edelleen selän taakse kiinni sidottuna, ja sidoin hänen jalkansa koukkuun paksummalla köydellä. Valitsin seinätelineestä pitkän kouluratsastuspiiskan, ja aloin antaa kevyempiä sivalluksia rangaistukseksi noille kurittomille ja yhteistyökyvyttömille rinnoille. Tähtäsin myös osan iskuista tarkoituksella herkemmille nänneille. Sivallukset eivät olleet erityisen kovia, mutta niistä jäi rintojen alueelle joitain punaisia verenpurkaumia tai vastaavia jälkiä, jotka näkyivät selkeämmin session lopussa. Annoin piiskaa myös reisien sisäpinnalle ja pepulle, ja vaihdoin piiskan välillä jäykempään ja lyhyempään esteratsastuspiiskaan. Myös reisien sisäpinnoille jäi hieman syvempiä jälkiä.
Nellin pillu oli läpeensä märkä työntäessäni pari - kolme sormea hänen sisäänsä. Hänellä on kiva pillu, ulommat häpyhuulen menevät niin pornon näköiseksi kiihottuessaan, turpeiksi ja kiimaisiksi. Valitsin hyvänkokoisen dildon ja vedettyäni ensin sen päälle kumin ja liukastetta aloin varovasti työntämään sitä sisään. Nelli oli helppo saada tunnelmaan mukaan, ja kohta sauvoinkin koko pituudelta hieroen samalla klitorista toisen käden peukalolla.
Tarkastin välillä Nellin käsien tilanteen, ja huomasin niiden sinertävän tiukalla olleen sidonnan vuoksi. Vaihdoin ranteisiin köyden tilalle kahleet, jotka eivät niin kiristäisi. Tosin niiden päällä makaaminen oli sitten muuten hieman epämukavaa, joten käänsin Nellin polvilleen.
Valitsin uudeksi leluksi suuren suoran lelun, jossa oli viiden sentin välein poimuja. Se tuntui olevan jo haastavampi, mutta se saatiin kuin saatiinkin sisään. Liikuttelin sitä varovasti samalla värisyttäen toista vibraattoria klitoriksella. Hetken päästä saatoin jo liikuttaa sauvaakin enemmän ja syvemmälle. Nelli taisi tykätä siitä.
En ollut kylläkään varma saiko Nelli orgasmeja. Jonkin verran äänitaso korottui ja jonkinlaista kiemurtelua esiintyi, mutta ei mitään järisyttävää. Laitoin sauvan ja vibraattorin pöydälle Nellin viereen, ja lastasin siihen sidotun kauhistukseksi muitakin isompia ja pienempiä leluja.
Olin ollut jo useamman päivän ilman seksiä, siis myöskin runkkaamatta. Seisokkini alkoi häiritä toimintaani, joten ajattelin helpottaa paineitani nyt kun käytössäni kerran oli narttu sitä varten.
Olen varmastikin maininnut useammassakin postauksessani, etten ole koskaan harrastanut peppuseksiä. Se ei ole vain koskaan kiinnostanut. Tai perinteinen on ehkä vain kiinnostanut enemmän. Olin jo etukäteen ajatellut korjaavani nyt tilanteen, joten vedin kumin päälleni, ja työnnyin varovasti hänen peppuunsa. Uusi kokemus. Yritin työnnellä samalla ensimmäistä dildoa ykköseen, mutta se oli perin hankalaa, joten lopulta päädyin vain naimaan ja laukesin sisään.
Käänsin Nellin selälleen, ja työntelin sormiani hänen sisäänsä. Ne upposivat helposti syvälle litisten ison sauvan jälkeen. Tunsin kaksi sormea hänen sisäänsä, ja aloin sitten sormia liikuttelemalla pumppaamaan G-pistettä. Mielenkiintoinen yhteensattuma sinänsä. Huomasin tätä tekstiä kirjoittaessani, että myös Wolfpride oli vastikään kokeillut samaista metodia.
http://wolfbride.blogspot.fi/2017/03/the-darkest-hour-my-sweet-vanilla.html
Nelliin sormetus vaikutti odotetulla tavalla. Äänitaso nousi hieman, ja vartalo vääntelehti. Mutta sitten. Olin perin tyytyväinen itseeni, että olin sitonut hänen jalkansa, sillä niin miltei pelottavan agressiivinen oli tuo orkun tuoma reaktio. Vapaana ollessaan hän olisi luultavasti potkaissut nenäluuni rikki. Myös äänitaso nousi hetkeksi uusille lukemille.
Nelli kouristeli vielä satunnaisesti minuutin pari sen jälkeen. Tuntui olevan aika kosketusherkkä, mutta jatkoin silti varovasti työskentelyä sormineni. Ison sauvan ja orkun jälkeen tuntuma oli kiihottavan liukas ja pehmeä. Runkkasin Nelliä sormillani ja pidin toisella kädellä vibraattoria klitoriksella. Ennen tapaamistamme Nelli oli kertonut nauttivansa passiivisena, sidottuna/käytettynä olemisesta ja venyttämisestä. Ja fistaamistakin oli kuulema yritetty, mutta ei sellainen ollut koskaan onnistunut. Kun rystyseni painuivat sisään, ajattelin mielessäni, että suurempia leluja ei enää tarvita. Jatkoin runkkaamista koko ajan sormiani syvemmälle työnnellen, ja lopulta käsi oli sisässä. En tiedä tajusiko Nelli vielä kuinka pitkällä oltiin. Hän hän sai samalla jonkinlaisen vähän orkkua muistuttavan sätkyn. Kurotin toisella kädelläni pöydältä kahleiden lukon avainta, ja irrotin hänen kahleensa toisesta kädestä. Autoin Nellin istualleen ja poistin hänen silmäsiteensä. Ohjasin hänen kätensä pillulle, ja totesin, että sanoit ettei se aikaisemmin onnistunut. Nyt onnistui. Ilme oli vähän hämmentyneen näköinen.
Annoin vielä Nellille pari suurta ja äänekästä orkkua liikuttamalla kättä varovasti hänen sisässään ja kiihottamalla klitorista sormi ja vibraattorilla. Jälkimmäisellä kerralla pelkäsin joutuvamme vielä jonnekin ensiapuun, kun hän ei meinannut millään luopua kädestäni. Annoin vielä lopuksi Nellin ottaa suihin, ja yritin syväkurkkuiluakin, mutta se ei oikein toiminut. Olin ainakin ollut siinä luulossa, että se onnistuisi häneltä. Mutta totesin erehtyneeni. Ehkä hän oli ainoastaan kiinnostunut syväkurkkuilusta, mutta ei välttämättä hallinnut vielä tekniikkaa. Niinpä pyöräytin hänet polvilleen, ja nain vielä kerran kakkoseen.
Juttelimme session jälkeen vielä jonkin aikaa. Tai palaute/palautumisosioksi se oli ehkä vähän lyhyt hätäinen. En oikein tiedä miksi. Kaikki ei vain aina mene ihan mallisuorituksen mukaan. Mutta tärkeintä oli, ettei Nellille jäänyt mitään hampaankoloon, eikä sessiota tarvinnut mistään syystä keskeyttää. Eli ehkä kuitenkin ihan hyvä tutustumiskäynti. Seuraavastakin kerrasta juteltiin myöhemmin sähköpostitse. Silloin voidaankin mennä jo vähän pidemmälle.
Peppuseksistä. Peppuseksissä suuaukko tuntuu ehkä tiukemmalta, mutta syvemmällä tuntuvuus on lähes nolla. Perinteisessä puristusta on tasaisemmin koko matkalla. Tämä varmaankin johtuu ihan vain ihmisen anatomiasta. Peppuseksi on minulle jatkossakin ok, mutta taidan kyllä tykätä enemmän perinteisestä.
Nelli myös sanoi, että hän oli kyllä aikaisemmin harrastanut syväkurkkua, mutta ehkä tällä kertaa jännitys tai jokin muu sotki sen verran, ettei se sujunut ihan niin kuin piti. Mutta nou hätä. Kyllä voidaan kokeilla uudestaankin.
Mutta mitäpä uutta on tapahtunut sitten viime päivityksen? Tutustuin vähän aikaa sitten Nelliin. Nimimerkin Nelli takana on eräs nainen, jonka tapasin seuranhakuuni liittyen. Mielihaluiltaan niin kovin tuhma, eli juuri sopiva minun makuuni. Mutta yhdessä asiassa hän poikkeaa hakukriteereistäni aika oleellisesti. Hän on nimittäin minua pidempi. En ehkä ole ainoa, jonka ajatusmaailmaan sopisi paremmin yhtälö, jossa dominoivan osapuolen kuuluisi on alistuvaa pidempi. Kookkaampi on vahvempi, ja vahvempi määrää. Se on viidakon ja kinkykammion laki.
Olen tavannut aikaisemmin itseäni painavampia naisia ja myös vanhempia naisia. Heidän kohdallaan olen huomannut, etteivät ainakaan ikä ja paino ole sellaisia seikkoja, jotka yksinään tekisivät jostakusta alistuvan tai dominoivan toiseen nähden. Miksi siis pituuskaan olisi? Ehkä tämäkin on vain sellainen asia, joka pitää selvittää kokeilemisen kautta. Pitäähän sitä välillä haastaa itseään. Ei pidä olla liikaa kaavoihinsa kangistunut.
Meikäläisen tuuria. Sessiopäiväksi iski flunssa, joka oli alkanut oireilemaan jo edellisenä päivänä. En olisi kuitenkaan kovin mielelläni enää siirtänyt tapaamista kauemmaksi, sitä kun jo kertaalleen rukattiin omien kiireitteni vuoksi. Pienen Buranan avulla olo kuitenkin koheni melkein normaaliksi, lukuun ottamatta nyt sitä, että nenä oli ajoittain tukkoinen.
Nelli tuntui olevan aika jännittynyt. Kun noukin kyytiini vähäpuheisen ja melkein kengänkärkiään tuijottelevan naisihmisen, ei aikaisemmasta puheliaasta ja avoimesta luonteesta ollut enää kovinkaan paljon jäljellä. Minä olin se selkeästi puheliaampi osapuoli, eikä minua edes jännittänyt yhtään. Itse asiassa olin siitä aika yllättynytkin. Aikaisemmin olen jännittänyt edes jonkin verran ennen jokaista sessiota. Jälkikäteen asiaa pohtiessani tulin siihen tulokseen, että ehkä flunssa vei jännityksestä sen terävimmän särmän.
Pääsimme lopulta kinkykammiolle. Nelli heitti jo omatoimisesti takkia pois tuolille. Minulla ei vieläkään ole kammiossani vaatenaulakkoa, mutta nyt kirjoittaessani muistakin laittaa sen heti hankintalistalle. Edellisen sessiokerran jälkeen olen saanut sentään jonkinlaisen naulakkotelineen tavaroille, ja köydet ja kahleet roikkuivat nyt seinällä siisteissä riveissä.
Minun pitäisi ehkä joskus kirjoittaa turvallisuuteen liittyvät asiat paperille ja kiinnittää ne kammion oveen, jotta muistaisin käydä kaiken oleellisen läpi. Eihän se haittaa vaikka lukisinkin suoraan paperista, eihän kyse ole juhlavasta esityksestä vaan yksinkertaisesti muutamien tärkeiden asioiden läpikäymisestä. Kirjoitin nyt sentään oveen lapun, jossa näkyi paikan osoite. Että jos kuukahdan lattialle, niin leikkikaveri osaa tilata taksin ja häipyä vähän äänin. Tai jotain siihen suuntaan. Turvallisuusasioiden lisäksi kertasin asioita pelisäännöistä, joita oltiin käsitelty aikaisemmin jo sähköposteissakin, mutta kävin ne nyt läpi vielä varmuuden vuoksi.
Varsinainen sessio aloitettiin laittamalla Nellille kaulapanta, ja sen jälkeen annoin hänen riisua vaatteensa. Siinä ei kauaa tainnut mennä, vaikka en niin tilannetta seuraillutkaan, kun keräsin samalla vähän tarvikkeita valmiiksi.
En tiedä kokevatko nartut edessäni riisuuntumisen nöyryyttäväksi, vai olisinko nöyryyttävämpää se, jos minä riisuisin heidät. Mutta on lopulta kaikkein helpointa, jos antaa nartun riisua itsensä. Olen ajatellut ottaa jatkossa käyttöön sellaisen käytännön, että jos vaatteet eivät lähde vapaaehtoisesti, niin sitten ne revitään tai leikataan päältä. Ja tästä asiasta varoitan toki vielä etukäteen, ettei mitään vahinkoa asian suhteen sattuisi. Jos nartulla sattuu olemaan päällään jotain vähempiarvoista, hän voi jättää ne minulle revittäväksi. Tällainen voisi olla joskus piristävä lisä leikkeihin.
Sidoin Nellin kädet selän taakse ohuehkolla juuttiköydellä, ja sen jälkeen kattolenkistä roikkuvaan köyteen niin, että kädet nousivat selän takana ylös. Ajattelin myös aluksi sitoa köyden toisen pään kaulapantaan, mutta se taas nosti ylävartaloa pystynpään. Tarkoituksenani oli nimenomaan saada aikaan eteenpäin kumartuva asento. Pääsin näin mukavasti puristelemaan painovoiman alaspäin työntämiä tissejä. Nellillä on mukavan tuntuiset sopusuhtaiset B-kupin tissit. Kokeilin sitoa niitä ohuella hamppunarulla, mutta se osoittautui vaikeaksi. Sitominen on narun pysyvyyden kannalta helpointa sellaisten rintojen kanssa, jotka ovat selkeästi rintakehästä ulkonevat, ja joissa on jonkin verran "roikkuvuutta". Osasin tosin jo etukäteen aavistaa, ettei tämä välttämättä onnistuisi. Olisihan minulla ollut tähän vielä muutama kikka ja apuvälineitä jemmassa, mutta homma olisi tuolloin ohjautunut vähän liikaa pois oleellisesta. Niinpä kaadoin Nellin pöytätasona toimivan venytyspenkin päälle kädet edelleen selän taakse kiinni sidottuna, ja sidoin hänen jalkansa koukkuun paksummalla köydellä. Valitsin seinätelineestä pitkän kouluratsastuspiiskan, ja aloin antaa kevyempiä sivalluksia rangaistukseksi noille kurittomille ja yhteistyökyvyttömille rinnoille. Tähtäsin myös osan iskuista tarkoituksella herkemmille nänneille. Sivallukset eivät olleet erityisen kovia, mutta niistä jäi rintojen alueelle joitain punaisia verenpurkaumia tai vastaavia jälkiä, jotka näkyivät selkeämmin session lopussa. Annoin piiskaa myös reisien sisäpinnalle ja pepulle, ja vaihdoin piiskan välillä jäykempään ja lyhyempään esteratsastuspiiskaan. Myös reisien sisäpinnoille jäi hieman syvempiä jälkiä.
Nellin pillu oli läpeensä märkä työntäessäni pari - kolme sormea hänen sisäänsä. Hänellä on kiva pillu, ulommat häpyhuulen menevät niin pornon näköiseksi kiihottuessaan, turpeiksi ja kiimaisiksi. Valitsin hyvänkokoisen dildon ja vedettyäni ensin sen päälle kumin ja liukastetta aloin varovasti työntämään sitä sisään. Nelli oli helppo saada tunnelmaan mukaan, ja kohta sauvoinkin koko pituudelta hieroen samalla klitorista toisen käden peukalolla.
Tarkastin välillä Nellin käsien tilanteen, ja huomasin niiden sinertävän tiukalla olleen sidonnan vuoksi. Vaihdoin ranteisiin köyden tilalle kahleet, jotka eivät niin kiristäisi. Tosin niiden päällä makaaminen oli sitten muuten hieman epämukavaa, joten käänsin Nellin polvilleen.
Valitsin uudeksi leluksi suuren suoran lelun, jossa oli viiden sentin välein poimuja. Se tuntui olevan jo haastavampi, mutta se saatiin kuin saatiinkin sisään. Liikuttelin sitä varovasti samalla värisyttäen toista vibraattoria klitoriksella. Hetken päästä saatoin jo liikuttaa sauvaakin enemmän ja syvemmälle. Nelli taisi tykätä siitä.
En ollut kylläkään varma saiko Nelli orgasmeja. Jonkin verran äänitaso korottui ja jonkinlaista kiemurtelua esiintyi, mutta ei mitään järisyttävää. Laitoin sauvan ja vibraattorin pöydälle Nellin viereen, ja lastasin siihen sidotun kauhistukseksi muitakin isompia ja pienempiä leluja.
Olin ollut jo useamman päivän ilman seksiä, siis myöskin runkkaamatta. Seisokkini alkoi häiritä toimintaani, joten ajattelin helpottaa paineitani nyt kun käytössäni kerran oli narttu sitä varten.
Olen varmastikin maininnut useammassakin postauksessani, etten ole koskaan harrastanut peppuseksiä. Se ei ole vain koskaan kiinnostanut. Tai perinteinen on ehkä vain kiinnostanut enemmän. Olin jo etukäteen ajatellut korjaavani nyt tilanteen, joten vedin kumin päälleni, ja työnnyin varovasti hänen peppuunsa. Uusi kokemus. Yritin työnnellä samalla ensimmäistä dildoa ykköseen, mutta se oli perin hankalaa, joten lopulta päädyin vain naimaan ja laukesin sisään.
Käänsin Nellin selälleen, ja työntelin sormiani hänen sisäänsä. Ne upposivat helposti syvälle litisten ison sauvan jälkeen. Tunsin kaksi sormea hänen sisäänsä, ja aloin sitten sormia liikuttelemalla pumppaamaan G-pistettä. Mielenkiintoinen yhteensattuma sinänsä. Huomasin tätä tekstiä kirjoittaessani, että myös Wolfpride oli vastikään kokeillut samaista metodia.
http://wolfbride.blogspot.fi/2017/03/the-darkest-hour-my-sweet-vanilla.html
Nelliin sormetus vaikutti odotetulla tavalla. Äänitaso nousi hieman, ja vartalo vääntelehti. Mutta sitten. Olin perin tyytyväinen itseeni, että olin sitonut hänen jalkansa, sillä niin miltei pelottavan agressiivinen oli tuo orkun tuoma reaktio. Vapaana ollessaan hän olisi luultavasti potkaissut nenäluuni rikki. Myös äänitaso nousi hetkeksi uusille lukemille.
Nelli kouristeli vielä satunnaisesti minuutin pari sen jälkeen. Tuntui olevan aika kosketusherkkä, mutta jatkoin silti varovasti työskentelyä sormineni. Ison sauvan ja orkun jälkeen tuntuma oli kiihottavan liukas ja pehmeä. Runkkasin Nelliä sormillani ja pidin toisella kädellä vibraattoria klitoriksella. Ennen tapaamistamme Nelli oli kertonut nauttivansa passiivisena, sidottuna/käytettynä olemisesta ja venyttämisestä. Ja fistaamistakin oli kuulema yritetty, mutta ei sellainen ollut koskaan onnistunut. Kun rystyseni painuivat sisään, ajattelin mielessäni, että suurempia leluja ei enää tarvita. Jatkoin runkkaamista koko ajan sormiani syvemmälle työnnellen, ja lopulta käsi oli sisässä. En tiedä tajusiko Nelli vielä kuinka pitkällä oltiin. Hän hän sai samalla jonkinlaisen vähän orkkua muistuttavan sätkyn. Kurotin toisella kädelläni pöydältä kahleiden lukon avainta, ja irrotin hänen kahleensa toisesta kädestä. Autoin Nellin istualleen ja poistin hänen silmäsiteensä. Ohjasin hänen kätensä pillulle, ja totesin, että sanoit ettei se aikaisemmin onnistunut. Nyt onnistui. Ilme oli vähän hämmentyneen näköinen.
Annoin vielä Nellille pari suurta ja äänekästä orkkua liikuttamalla kättä varovasti hänen sisässään ja kiihottamalla klitorista sormi ja vibraattorilla. Jälkimmäisellä kerralla pelkäsin joutuvamme vielä jonnekin ensiapuun, kun hän ei meinannut millään luopua kädestäni. Annoin vielä lopuksi Nellin ottaa suihin, ja yritin syväkurkkuiluakin, mutta se ei oikein toiminut. Olin ainakin ollut siinä luulossa, että se onnistuisi häneltä. Mutta totesin erehtyneeni. Ehkä hän oli ainoastaan kiinnostunut syväkurkkuilusta, mutta ei välttämättä hallinnut vielä tekniikkaa. Niinpä pyöräytin hänet polvilleen, ja nain vielä kerran kakkoseen.
Juttelimme session jälkeen vielä jonkin aikaa. Tai palaute/palautumisosioksi se oli ehkä vähän lyhyt hätäinen. En oikein tiedä miksi. Kaikki ei vain aina mene ihan mallisuorituksen mukaan. Mutta tärkeintä oli, ettei Nellille jäänyt mitään hampaankoloon, eikä sessiota tarvinnut mistään syystä keskeyttää. Eli ehkä kuitenkin ihan hyvä tutustumiskäynti. Seuraavastakin kerrasta juteltiin myöhemmin sähköpostitse. Silloin voidaankin mennä jo vähän pidemmälle.
Peppuseksistä. Peppuseksissä suuaukko tuntuu ehkä tiukemmalta, mutta syvemmällä tuntuvuus on lähes nolla. Perinteisessä puristusta on tasaisemmin koko matkalla. Tämä varmaankin johtuu ihan vain ihmisen anatomiasta. Peppuseksi on minulle jatkossakin ok, mutta taidan kyllä tykätä enemmän perinteisestä.
Nelli myös sanoi, että hän oli kyllä aikaisemmin harrastanut syväkurkkua, mutta ehkä tällä kertaa jännitys tai jokin muu sotki sen verran, ettei se sujunut ihan niin kuin piti. Mutta nou hätä. Kyllä voidaan kokeilla uudestaankin.
Lyhyitä kirjoituksia
Meillä oli Pikkunartun kanssa lyhyesti puhetta valokuvaamisesta ja videokuvaamisesta. Tuo edellinen sessio oli minulle näet ensimmäinen kerta, kun esiinnyn jollakin videolla niin että kasvonikin ovat näkyvissä. Pikkunarttu taas on harrastanut netticamikivaa ja kuvien vaihtoa jo ennen kuin olemme tavanneetkaan. Ei siis ole aivan mahdotonta, jos joku hänen kuvansa tai videonsa olisi tälläkin hetkellä näkyvillä jossain netin syövereissä. Tuosta hän minulta kysyikin, miten suhtautuisin siihen, jos jotain sellaista materiaalia pyörisi hänestä netissä.
Olen pohtinut asiaa nyt useamman illan aikana, ja luulen, ettei se lopulta haittaisi minua. Eikä varmaan ketään lähipiirissäkään. Kaveripiirini on lopulta aika hyväksyvää porukkaa, ja osa heistä vielä ihan samanlaisia pervoja kuin mekin. Pikemminkin luulen, että siitä porukasta ainakin osa mielellään näkisi kyseisen materiaalin myös itse. Ja tuskin kukaan muukaan tuttu tai sukulainen alkaisi nostaa asiaa pöydälle, jos sellaista kummallista materiaalia jostain löytäisi.
Pikkunarttua itseään ei tuollainen kiinnijäämisen vaara tunnu juurikaan vaivaavan, vaikka ei sellaista huomiota tietenkään ihan tarkoituksellakaan olla hakemassa. Mutta suostuipa hän keskustelun päätteeksi poseeraamaan blogini kuvituskuvassa, vaikka tottahan tuo on, ettei tällaisesta kuvasta ketään tunnistettaisikaan.
Saa nähdä koska meillä olisi aikaa oman yhteisen videon tekoon. Ainakin tällä hetkellä se on suunniteltu ihan meidän kahdenkeskiseksi jutuksi, mutta jos olemme lopputulokseen tyytyväisiä, niin ehkäpä sitä voisi muillekin näyttää. Videokamera meiltä löytyykin, oikeastaan parikin. Kamerajalusta on, valaistukseenkin löytyy tarvikkeita, ja ainakin yksi sopiva paikka on sen tekemiseen. Tosin riippuu sitten vähän siitä, millaisen videon haluamme lopulta tehdä.
Se varsinainen toiminta siinä kameroiden pyöriessä on vähän konstikasta, etenkin jos joutuu itse käyttämään kameroita. Se vie liiaksi huomiota varsinaisesta hauskanpidosta, eikä siitä itse pääse nauttimaan. Mutta eikös elokuva olekin aina vähän näyttelemistä ja tilanteiden lavastamista, ellei sitten ole dokumentin teosta kyse? Ylimääräinen sähellys vain leikataan pois, pistetään parhaat palat peräkkäin ja sopiva taustamusiikki päälle.
Meidän oma elokuvamme voisi olla muutenkin vähän kieli poskella tehty. Ehkä tehdään se 80-luvun pornoelokuvien tyyliin. Pikkunartulle etsitään mummomainen permanenttiperuukki, minä hankin muhkeat tekoviikset, ja sitten dubbaamme puheen saksaksi. Musiikiksi vielä joku oikein ärsyttävä renkutus jostain tietokonemusiikin alkuajoilta.
Kun oikein alkaa analysoimaan tätä videon tekoon liittyvää mielihalua kotipsykologin opein, niin kaiketi sen takaa löytyy perimmäisenä syynä jonkinlainen itsensäpaljastamisen tarve. Toki videon teko voi itsessäänkin olla hauska tai ainakin uudenlainen seksuaalinen kokemus, ja voihan sitä olla jälkikäteen kiva katsellakin.
Mutta mitähän joku ulkopuolinen tuumaisi tuon videon nähdessään, jos se vaikka olisi ladattu jonnekin nettiin? Olisikohan se hänelle kiihottavaa? Olisiko se kiihottavaa minulle tai meille, jos joku muu kiihottuisi videostamme?
Jatkan vielä ajatusleikkiä hieman pidemmälle. Oletetaan tilanne, jossa kasvomme olisi sensuroitu tunnistamattomiksi, ja video ladattu jonnekin nettiin. Meitähän ei luulisi tunnistettavan siitä. Mutta olisiko kuitenkin niin, että pieni kiinnijäämisen riski tekisikin tilanteesta vielä kiihottavamman? Jos videolla näkyisikin jotain, josta ehkä joku tuttu voisi meidät tunnistaa...
Jotkut harrastavat seksiä julkisilla paikoilla. Onkohan kiihottavampaa harrastaa seksiä kun on vaarana jäädä kiinni, vai onko sittenkin vielä kiihottavampaa, kun oikeasti jää siitä kiinni?
Olen saanut seuranhakuilmoitukseeni muutamia vastauksia. Mielenkiintoista kyllä, kiinnostusta ovat osoittaneet lähinnä kypsemmät rouvat. Nuorilta tytöiltä taas ei viestejä ole toistaiseksi kuulunut. Niin, tai ei ainakaan ole ihan sellaisia yhteydenottoja tullut mitä alunperin olisin toivonut. Minulla nimittäin on ilmoitus myös parilla tunnetulla seuranhakusivustolla, ja on melkein luonnollista, että vähintään muutama nigerialaiskirje ja muu yhtä epäilyttävä viesti tupsahtaa laatikkooni. Mutta niitä nyt en edes laske oikeiksi yhteydenotoiksi. Sitten on sellaisiakin viestejä, joista ei oikein tiedä mistä lopulta on kyse.
"Olemme pari, ja kiinnostuneet nartun jakamisesta maksua vastaan. Isotissinen nuori narttu, ainoina ehtoina kumipakko ja ei pysyviä jälkiä. Laita paluuviestiä jos kiinnostaa."
Vuorossa viikon pähkinä: Osaako joku arvata, mikä ehdotuksessa alkoi vaivaamaan?
On toki mahdollista, että joku esitti minulle tosissaan ja vilpittömästi tällaista asetelmaa. Ehkä joku näkee kiihottavana, jos hänen kumppaninsa makaa maksusta vieraiden miesten kanssa, tai jos itse antautuu maksusta toiselle. No pitäisin kyllä sellaista itsekin kiihottavana eräässä mielessä. Mutta valitettavasti tuollainen tarjous heitettynä täysin ventovieraalle, ilman mitään taustoja... Jokin kumma tässä sai varoituskelloni soimaan.
Katselin
pitkästä aikaa blogini vierailuhistoriaa. Nykyään on niin paljon
mobiililiittymiä, että on hankala saada kokonaiskuvaa siitä, mistä päin
Suomea lukijoita löytyy. Tai onko kyseessä yksi ja sama vai joku
suurempi ryhmä vierailijoita.
Mutta ainakin joku Lenovon tabletin omistaja on vieraillut viime aikoina ahkerasti sivullani. Toivottavasti on fani eikä mikään psykiatri. :D
Olen pohtinut asiaa nyt useamman illan aikana, ja luulen, ettei se lopulta haittaisi minua. Eikä varmaan ketään lähipiirissäkään. Kaveripiirini on lopulta aika hyväksyvää porukkaa, ja osa heistä vielä ihan samanlaisia pervoja kuin mekin. Pikemminkin luulen, että siitä porukasta ainakin osa mielellään näkisi kyseisen materiaalin myös itse. Ja tuskin kukaan muukaan tuttu tai sukulainen alkaisi nostaa asiaa pöydälle, jos sellaista kummallista materiaalia jostain löytäisi.
Pikkunarttua itseään ei tuollainen kiinnijäämisen vaara tunnu juurikaan vaivaavan, vaikka ei sellaista huomiota tietenkään ihan tarkoituksellakaan olla hakemassa. Mutta suostuipa hän keskustelun päätteeksi poseeraamaan blogini kuvituskuvassa, vaikka tottahan tuo on, ettei tällaisesta kuvasta ketään tunnistettaisikaan.
 |
| Pikkunarttu |
Se varsinainen toiminta siinä kameroiden pyöriessä on vähän konstikasta, etenkin jos joutuu itse käyttämään kameroita. Se vie liiaksi huomiota varsinaisesta hauskanpidosta, eikä siitä itse pääse nauttimaan. Mutta eikös elokuva olekin aina vähän näyttelemistä ja tilanteiden lavastamista, ellei sitten ole dokumentin teosta kyse? Ylimääräinen sähellys vain leikataan pois, pistetään parhaat palat peräkkäin ja sopiva taustamusiikki päälle.
Meidän oma elokuvamme voisi olla muutenkin vähän kieli poskella tehty. Ehkä tehdään se 80-luvun pornoelokuvien tyyliin. Pikkunartulle etsitään mummomainen permanenttiperuukki, minä hankin muhkeat tekoviikset, ja sitten dubbaamme puheen saksaksi. Musiikiksi vielä joku oikein ärsyttävä renkutus jostain tietokonemusiikin alkuajoilta.
Kun oikein alkaa analysoimaan tätä videon tekoon liittyvää mielihalua kotipsykologin opein, niin kaiketi sen takaa löytyy perimmäisenä syynä jonkinlainen itsensäpaljastamisen tarve. Toki videon teko voi itsessäänkin olla hauska tai ainakin uudenlainen seksuaalinen kokemus, ja voihan sitä olla jälkikäteen kiva katsellakin.
Mutta mitähän joku ulkopuolinen tuumaisi tuon videon nähdessään, jos se vaikka olisi ladattu jonnekin nettiin? Olisikohan se hänelle kiihottavaa? Olisiko se kiihottavaa minulle tai meille, jos joku muu kiihottuisi videostamme?
Jatkan vielä ajatusleikkiä hieman pidemmälle. Oletetaan tilanne, jossa kasvomme olisi sensuroitu tunnistamattomiksi, ja video ladattu jonnekin nettiin. Meitähän ei luulisi tunnistettavan siitä. Mutta olisiko kuitenkin niin, että pieni kiinnijäämisen riski tekisikin tilanteesta vielä kiihottavamman? Jos videolla näkyisikin jotain, josta ehkä joku tuttu voisi meidät tunnistaa...
Jotkut harrastavat seksiä julkisilla paikoilla. Onkohan kiihottavampaa harrastaa seksiä kun on vaarana jäädä kiinni, vai onko sittenkin vielä kiihottavampaa, kun oikeasti jää siitä kiinni?
***
Olen saanut seuranhakuilmoitukseeni muutamia vastauksia. Mielenkiintoista kyllä, kiinnostusta ovat osoittaneet lähinnä kypsemmät rouvat. Nuorilta tytöiltä taas ei viestejä ole toistaiseksi kuulunut. Niin, tai ei ainakaan ole ihan sellaisia yhteydenottoja tullut mitä alunperin olisin toivonut. Minulla nimittäin on ilmoitus myös parilla tunnetulla seuranhakusivustolla, ja on melkein luonnollista, että vähintään muutama nigerialaiskirje ja muu yhtä epäilyttävä viesti tupsahtaa laatikkooni. Mutta niitä nyt en edes laske oikeiksi yhteydenotoiksi. Sitten on sellaisiakin viestejä, joista ei oikein tiedä mistä lopulta on kyse.
"Olemme pari, ja kiinnostuneet nartun jakamisesta maksua vastaan. Isotissinen nuori narttu, ainoina ehtoina kumipakko ja ei pysyviä jälkiä. Laita paluuviestiä jos kiinnostaa."
Vuorossa viikon pähkinä: Osaako joku arvata, mikä ehdotuksessa alkoi vaivaamaan?
On toki mahdollista, että joku esitti minulle tosissaan ja vilpittömästi tällaista asetelmaa. Ehkä joku näkee kiihottavana, jos hänen kumppaninsa makaa maksusta vieraiden miesten kanssa, tai jos itse antautuu maksusta toiselle. No pitäisin kyllä sellaista itsekin kiihottavana eräässä mielessä. Mutta valitettavasti tuollainen tarjous heitettynä täysin ventovieraalle, ilman mitään taustoja... Jokin kumma tässä sai varoituskelloni soimaan.
***
Mutta ainakin joku Lenovon tabletin omistaja on vieraillut viime aikoina ahkerasti sivullani. Toivottavasti on fani eikä mikään psykiatri. :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)