Demokraattista diktatuuria

Menneellä viikolla olen tullut pohtineeksi masterin ja subien välistä vuorovaikutusta yhteisten asioiden hoidossa. Tai oikeastaan näitä on mietitty jo kauan aikaa sitten nykyistä järjestelmää luotaessa, mutta nyt ensimmäistä kertaa olen pukenut ajatukset sanoiksi selittäessäni kuvioita ulkopuolisille henkilöille.

Master on tietenkin yksinvaltias, jonka jalkojen juuressa naiset ovat sulaa vahaa jo pelkästään hänen miehekästä valtaa ja voimaa huokuvan olemuksensa vaikutuksesta. Hän käyttää valtaansa ankarasti mutta oikeudenmukaisesti tahtonsa läpiajamiseksi, kenenkään sitä kyseenalaistamatta. Tai sitten ei.
BDSM-suhteet (ainakin meillä) eivät lopulta ole niin yksinvaltaisia, kuin ehkä aluksi saattaa kuulostaa. Vaikka olenkin ”masteri” ja herra sessioissa, en kuitenkaan voi vapaasti käydä huseeraamassa aivan kenen tahansa kanssa sessioiden aikana, tai sen ulkopuolella. Kinkyilysuhteeni perustuvat osapuolten väliseen luottamukseen.

Luottamus voi joutua koetukselle, jos esimerkiksi joku sessioihin osallistuva henkilö paljastaisi muiden henkilöllisyyksiä. Vaikka tämäkään ei nyt kuolemaksi olisi, niin varmaankin monelle erittäin kiusallista. Uusien tulokkaiden pitää olla kaikkien osapuolien hyväksymiä. Tunnettuahan on, etteivät myöskään kaikkien henkilökemiat sovi yhteen, mutta jos uusi henkilö on saanut kaikkien hyväksynnän, pitäisi sen vähentää jälkikäteen kuuluvaa nurinaa. Näin ainakin teoriassa.

Luottamus voi joutua pahoin koetukselle myöskin silloin, kun huomaat yllättäen jalkovälisi muuttuneen syksyiseksi sienimetsäksi. Jahas. Kukahan on tuonut mukanaan iloisen yllätyksen? Tästä syystä olemme sopineet ihan alusta saakka, ettei seksiä harrastettaisi ulkopuolisten kanssa.

Systeemissä on omat hyvät ja huonot puolensa, niin kuin kaikessa. Systeemi rajoittaa niin masterin, kuin subienkin tekemisiä, mutta toisaalta myös suojaa heitä. Kun demokratia on äänestänyt, annetaan toimeenpanovalta diktaattorille. Sessiossa diktaattori määrää, ja muut noudattavat käskyjä mukisematta. (Tietenkin tässä demokraattisessa diktatuurissa alamaisilla on veto-oikeus, eli halutessaan leikin voi keskeyttää.)

Toiminnassa siis yhdistyy molempien hyvät puolet. Kaikki voivat vaikuttaa päätökseen omalla äänellään, mikä lisää oikeudenmukaisuutta. Toimeenpano taasen ei jää pyörimään byrokratian rattaisiin, koska toimeenpanevan diktaattorin ei tarvitse enää neuvotella muiden kanssa. Voihan tässä yhdistyä myös huonoja puolia, mutta onneksi niitä on ilmennyt vähäisesti. Ja eihän koskaan mikään systeemi olekaan täydellinen.

Kaikki subit saavatkin tästä lähtien kantaa Demokraattis - Diktatuurisen Puolueen jäsenkirjaa. Puolueen tunnus voisi olla vaikka tällainen. Pitäisiköhän osallistua seuraaviin vaaleihin tämän puolueen jäsenenä?