Esiintuloja ja paljastumisia

Vuosia sitten tuli elettyä sopivien yhteensattumien vuoksi eräs aika mielenkiintoinen ajanjakso. Puoliksi huolimattomuuteni, ja osittain myös väärinkäsityksen vuoksi, kärähdin tuolloin erälle naispuoleiselle ystävälleni kinkyilystä. Nolon tilanteen jälkeen odotin jo jonkinlaista tuomitsemista, mutta kävikin oikeastaan päin vastoin. "Senkin pervo! :D Anna palaa vaan!" Tämän jälkeen kerroin muutamalle nettitutulleni, miten hassusti olin päässyt kärähtämään yksityisasioistani. Ja kun kerroin asioista varsin suurpiirteisesti, niin ilmeisesti se herätti keskustelukumppaneissani uteliaisuutta. Mitä oikeastaan tarkalleen ottaen sitten olet puuhaillut? En tuolloin ollut muutenkaan vielä missään vakituisessa suhteessa kenenkään kanssa, joten asioista uskaltautui siinäkin mielessä puhumaan vapaammin. No, en tietenkään vieläkään mihinkään kovin tarkkoihin yksityiskohtiin mennyt, mutta siten, että asia tuli kuitenkin ymmärretyksi. Eikä minun tarvinnut suinkaan olla ainoa paljastelija. Olin siihen saakka tuntenut olevani lähes ainoa pervo koko maailmassa, mutta yllättäen varsin mehukkaita salaisuuksia vaihdettiin puolin ja toisin.
Vaikka enemmistö ystävistäni onkin miehiä, niin naiset ovat selkeästi aktiivisempia keskustelijoita messengereissä ja skypeissä.

On vähän vaikea selittää, miten kutkuttava tunne oli, kun sai tietää naapurikunnassa asuvan pariskunnan kolmekymppisen rouvan ajautuneen pikkujouluissa naiskollegansa kanssa erittäin rivoon lesboseksiin, ja päätyneensä työmatkallaan kolmen miehen panopuuksi Helsinkiläisessä hotellissa. Enpä olisi arvannut. Ei varmaan arvannut aviomieskään. Ja vaikka erään muodokkaamman yksinhuoltajaäidin tiesinkin olevan häpeilemätön, en olisi tiennyt hänen aina haaveilleen tulevansa sidotuksi paikalleen utareistaan, ja leikitettävän samalla sonnin mulkun kokoisilla leluilla ja muilla esineillä niin syvälle kuin mahdollista. (Kiinnostava ajatus sinänsä...)
Pian alkoi tuntua, ettei sellaisia "normaaleja" ja kilttejä ihmisiä taida edes olla olemassakaan. Tai on kai niitä, mutta jotenkin vain yhdestä ja toisesta on aina pinnan alta paljastunut jokin salattu puoli.


EDIT

Tässä tekstissä oli aikaisemmin kertomus eräästä tosielämässä sattuneesta tapauksesta, mutta henkilöllisyyssuojauksen vuoksi olen poistanut sen. Siksi teksti on enää näkyvillä vain typistetyssä muodossaan.

1 kommentti:

  1. Kiitos tästä. Omatkin kokemukseni saavat epäilemään ettei ns. normaalia ihmistä joko ole tai sitten olemme kaikki normaaleita, omine epänormaaliuksinemme päivinemme. Meidän polyperhe on alkanut tulla kaapista, läheisten reaktioista päätellen mitään kaappia ei ehkä olekaan tai sitten me ollaan samassa kaapissa kaikki.

    VastaaPoista