Nikkarointia

Pukkia ei viikonloppuna vielä näkynyt, mutta kiltit ja tuhmat tytöt kyllä saatiin selville. Olipa huoneen nurkkaan jätetty pakettikin, ja kyllä sitä katseltiin ja ihmeteltiin kovasti, että millainen leikkikalu paketista oikein paljastuisikaan.


Jos joku on katsellut netissä valmiiden bondage -huonekalujen hintoja, niin tietää, että sellaisten hinnat liikkuvat yleensä vähintäänkin kivuliaalla tasolla. No, masokistillehan se on okei, mutta sadisteille vain kiusallinen harmi. Eipä ihme, että monet rakentavat laitteensa itse. Jos tarvikkeita ja osaamista löytyy, niin se on ehdottomasti kannattavaa.

Varastostani löytyy laitetta ja vekotinta moneen käyttöön. On sidontakehikkoa ja paalua, häpeäpuuta, sidontapöytää ja X-mallista kehikkoa. Uusimpana tulokkaana lahjapapereista ilmestyi pieni sidontapukki, jonka voi näppärästi kokoontaitettuna saada piilotettua pienempäänkin tilaan.

Kaikki laitteeni ovat omien kätteni aikaansaannoksia. Valmiiden ostamiseen olisin saanut kulumaan rahaa parin tuhannen euron arvosta. Nyt hinta on jäänyt alle kymmenesosaan siitä.


Törmäsin jokin aika sitten netissä Tarrata.fi -verkkosivuihin. Minusta on hienoa, että joku on alkanut puuhailemaan sidontavälineistöä harrastuksena, ja myy valmistamiaan tuotteita. Tarratan tuotteet ovat valmistettu osaksi kierrätysmateriaalista, joka olisi ekologisempaa ajattelutapaa nykyisessä kulutusyhteiskunnassa. Miksi eivät useammat voi toimia näin? Suomi on esimerkiksi romuttamoja pullollaan. Terästangoista ja putkista saisi näppärä hitsaaja aikaan vaikka millaisia vekottimia. Samalla voisi sen romuraudan saada myytyä huomattavasti suuremmalla hinnalla eteenpäin. Tarvitseeko sidontapukkien ja muiden laitteiden olla välttämättä esteettisesti kaikkein sileimpiä ja kauneimpia? Kumpiko häpeäpuu olisi enemmän mieleesi, karkeampirakenteinen kirveellä veistetty ja tummaksi tervattu, vaiko kirkkaankeltainen, muovinen, ja mäkkärin logolla varustettu? Ehkä molemmille löytyy oma kannattajakuntansa. Itse ottaisin ennemmin hieman karkeamman viritelmän.


Olen itse viimeisten vuosien aikaan nikkaroinut ja valmistanut erilaisia esineitä ja tuotteita ystäväpiirilleni tilaustyönä. Valmiin tuotteen hinta on ollut hieman yli valmistuskustannusten. Kyseessähän on ollut vain puuhailua harrastusmielessä, eikä bisnes. Toiseksi, jos tuotteet valmistetaan käsin ja kiireettä, saadaan varmastikin laatu pysymään kunnollisena. Halpoja kiinalaisia pehmokäsirautoja ostanut on varmastikin huomannut, miten hinta ja laatu kulkevat kaupallisessa maailmassa käsi kädessä. Mikään ei ollut muksunakaan niin ärsyttävää, kuin että lahjapaketista esiin kiskottu muovinen auto mureni matolle osiksi ensimmäisen liikutun metrin jälkeen, eikä lopulta kourassa ollut mitään muuta kuin kasa "Made in Hong Kong" -tarran yhteen liimaamia osia.


Pitäisiköhän tässä alkaa valmistamaan omia tuotteita harrastuksena, ja myydä niitä nettisivujen kautta? Valmistuskapasiteetti on tietenkin pieni, ja tavarat olisivat enemmänkin mittatilaustuotteita. Mutta varmasti noillekin vekottimille löytyisi käyttöä. Kun ei maailmasta koskaan tiedä. Voihan olla, että jonakin päivänä tämäkin olisi varsinaista työtäni.