Restraint escape

Viimeisen parin vuoden sisällä olen huomannut olevani kiinnostunut self bondagesta erityisen paljon. Ei siis niinkään siten, että lopputuloksena makaisin itse villalankaan sotkeutuneena, huppu silmillä ja takapuolessa kurkku, vaan lähinnä on kiinnostavaa katsella, kun joku toinen sitoo itsensä. Ja melkein yhtä kiinnostavaa on katsella, kuinka tämä joku yrittää päästä irti omasta sidonnastaan.



Oletteko kuulleet mediassakin näkyneestä villityksestä nimeltä Room escape? Eli huoneeseen lukitut henkilöt yrittävät päästä pois huoneesta tietyssä ajassa omaa kekseliäisyyttään käyttäen? Sinällään idea ei ole mikään uusi. Itsekin leikimme tätä polven korkuisina jo joskus 80-luvun alkupuolella.
Tätä miettiessäni lähti ajatus lähti sitten taas vaeltamaan. Entäpä jos ideaa muokkaisi vähän itselleen sopivampaan suuntaan. Halukas vapaaehtoinen sidottaisiin tai kahlittaisiin jollain ennalta suunnitellulla tavalla, tai hän voisi myös hoitaa sidonnan itse osana leikkiä (self bondage). Huone itsessään voisi olla joka kerta sama, mutta sidonta ja sitä pääseminen olisi jokaisella kerralla erilainen.

Sidontaan tai muuhun kiinnitykseen tarvitaan tietenkin kekseliäisyyttä. Ehkä irti pääseminen vaatii notkeutta, voimaa, näppäryyttä, tai jopa kivunsietoa, ihan henkilön mieltymyksistä riippuen. Huonetta valvottaisiin tietenkin koko ajan vahinkojen välttämiseksi. Yksittäiseen kahleeseen sopivan avaimen saamiseksi käsiinsä voi joutua tekemään erilaisia tehtäviä. Ehkä koukulla varustettu avain seisoisi pienessä lattiaan kiinnitetyssä laatikossa. Henkilö ei voi kuitenkaan käyttää tehtävässä muita ruumiinosiaan kuin päätään, sillä kädet ja jalat ovat kahlittuina. Tehtävän hankaloittamiseksi laatikko on niin pieni, että pää mahtuu sen sisään vain nipin napin. Lisäksi laatikon pohjaan on kiinnitetty isokokoinen sauva. Sauvan voisi ottaa kokonaan suuhunsa, jolloin pohjaan saakka yltäisi. Mutta silloin ei tietenkään voi käyttää suutaan muuhun, joten avain onkin poimittava nenärenkaalla sauvaa syväkurkuttaessa.

Jospa avain olisikin liian kaukana, huoneen toisella seinustalla oven edessä, eikä ranteistaan ja nilkoistaan seinään kahlittu henkilö voisi millään siihen yltää. Avain seisoo lattialla, ja sen päässä on koukku. Avaimeen on kiinnitetty myös lyijypaino. Nyt tarvitaan kekseliäisyyttä. Huoneen poikki kulkee pitkä naru, joka on kiinnitetty oven yläreunaan. Narun toinen pää on kiinnitettynä seinässä henkilön A polvien välissä. Jos henkilö A kumartuu syvään, hän voisi kalastaa narun koukulla, joka roikkuu ketjussa hänen nänniensä välissä. Kalastetaan naru koukkuun, ja liikutellaan narua niin, että se kaappaisi avaimen lattialta. Pystyyn suoristautumalla naru vetäytyisi kireälle, avain nousisi, ja valuisi alamäkeen hänen luokseen. Lyijypainon vuoksi narun kiristäminen vaatii kuitenkin hieman voimaa, ja voisi olla tuskallista.

Pienellä kekseliäisyydellä voisi saada kehitettyä useamman pulman kiinnityksistä pääsemiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti