Setä tai daddy

Muistan, kuinka ensimmäisiä tekstejä tänne kirjoittaessani, tunsin olevani vielä niin kovin nuori. 😊 Ja nyt sitten ollaan jo jonkin matkaa päälle neljänkymmenen. Niin se aika vaan kuluu. Eräs vanha luokkakaverini kirjoitti jokin aika sitten kuulumisiaan. Kertoi, että oli kyllästynyt värjäämään hiuksiaan yhtenään ruskeaksi. Päätti valkaista ne kokonaan, niin eivät harmaat erotu. Ja minä sitä miettimään, että miten sitä voi jo noin nuorella iällä..? 😕

Mutta olihan niitä harmaita pirulaisia jo minullakin. Peilin edessä kun oikein keskittyneesti hyvässä valossa syynäsi, niin harmaita haiveniä löytyi sieltä täältä niin ohimoilta kuin parrastakin. Silverfoxin esiaste, mutta ei nyt mikään Gandalf kuitenkaan. No, ei kai se maailma tähän kaadu, ajattelin. Ja oleellistahan on, että on pysynyt henkisesti nuorekkaana, eikö vain..? 😀👍

 

Täällä kävi jonkin aikaa sitten kylässä eräs nuorempi nainen. Sellainen reilu parikymppinen vaaleaverikkö, ikää vain puolet siitä mitä minulla. Olen tainnut viime vuosina olla vähän enemmän rauhallisen ja kevyemmän toiminnan puoleen, vaikka toki kaikki riippuu myös keskinäisistä kemioista, mikä kenenkin kanssa tuntuu oikealta. Mutta siinä sitten toiselle leppoisasti jutellessa ja opastaessa, iski tajuntaani äkkiä kummallinen tunne. Ei hiivatti! Minähän kuulostan ihan oikeasti joltain ihan vanhalta ja limaiselta sedältä. Siis jutut ja puhetyyli ja kaikki. 😕
”No niin, käy vaan siihen kontallesi, noin. Pikkuisen siirrytään sivummalle. Laitetaanpa eka paaaaaljon liukkaria ja kokeillaan vähän. Tiedätkö, minusta tuntuu, että tänne sisään menisi ihan enemmänkin sormia. Laitapa vielä pikkuisen enemmän selkää notkolle ja jalkoja auki. No niin, hienosti! Hyvä tyttö!” Ehdin jo pelätä, että varmaan äänenikin kuulosti ihan samalta, kuin se kaikille tuttu ikoninen miesääni Tohtori Sykeröstä ja Nalle Luppakorvasta.

Ei tyttönen puheistani tuntunut kuitenkaan pahoillaan olevan, ehkä ennemminkin päin vastoin. Sen saattoi joistakin asioista päätellä. 😅Mutta jollain tavalla tuo asia jäi kuitenkin kummittelemaan mieleen. Ei nyt varsinaisesti häiritsevästi, mutta jotenkin outona asiana. Kun sitä on melkein vitsinä välillä sanonut itseään "sedäksi", mutta sitten kun vitsi ei enää olekaan ihan pelkästään vitsi, se on hämmentävää. 

 

Myöhemmin ajauduin netissä juttusille erään toisen nuoremman naisen kanssa. Tulipa sitten nostettua tämäkin asia esiin, se kun oli vielä niin hyvässä muistissa, ja kertoilin ajatuksistani.

"Mä nimenomaan tykkään eniten sellasesta daddydom tyyppisestä tavasta.. Ja toi sun kuvaus siitä, miten puhuit on just täysin, mikä mua kiihottaa eniten..🫣
Kyllä mä myös pidän siitä, kun kaksi kertaa mun ikäinen mies koskee mua.."

Eipä tämä asia ole enää tämän jälkeen paljoa mietityttänyt. Maailma muuttuu, ja me muututaan sen mukana. Pitää kai hyväksyä itsensä sellaisena mitä on. 😁Ja on lohdullista huomata, että vaikka muuttuukin vanhaksi sedäksi, niin ainakin toiset juuri sellaisista sedistä tykkäävätkin.

Oikeastaan olen miettinyt parin päivän ajan, että pitäisi varmaan yrittää tosissaan löytää keväälle tai kesälle seuraa jostain nuoresta ja viattoman kokemattomasta naisesta. Sellaisesta, joka olisi kiinnostunut vähän vanhemmasta harmaantuvasta isivatsaisesta sedästä, ja jolle vilkkaasti myllertävät hormonit aiheuttavat outoja fyysisiä reaktioita jo pelkästään kivoja kirjoiteltaessa. Ja jolle voisi esitellä ja opettaa monia uusia asioita, ja tutustuttaa niihin ihan vaikka kädestä kiinni pitäen...😊

40 v ja kokematon

Kevään tullen oli mielenkiintoista huomata, miten rajoitusten poistuttua kukat kukkivat ja pörriäiset lentelivät. Ja niin myös ihmiset muuttuivat aktiivisemmaksi. Eihän se lopulta edes kovin yllättävää ole, jos pari edellistä vuotta on tullut elettyä melkein neljän seinän sisällä. Muutama jännittävä yhteydenottokin putosi postilaatikkoon, ja hetken ajan maailma näytti menevän melkeinpä hurjaksi. Vaikka tietysti, jo melkein perinteeksi muodostuneen tavaan mukaan ihmiset katoavat yhtä nopeasti kuin ovat ilmestyneetkin. Ohjautuvatko viestit jonnekin roskapostikansioihin, vai mikähän tuossa lienee? 😕No, ei tämä syksy sentään ihan kuivaksi mennyt. 😊

 

Tutustuin kaikkien erikoisten sattumusten kautta erääseen perheenäitiin. Tässä yhteydessä ei varmastikaan tulisi mieleen ensimmäisenä ajatuksena seksuaalinen kokemattomuus, mutta jos seksuaalisuus on ollut neljäänkymmeneen ikävuoteen mennessä ainoastaan lähetyssaarnaajaa pimeässä peiton alla, ja sitäkin harvoin, niin asia alkaa kuulostaa ymmärrettävämmältä. Ei kokemusta tuhmasta käsipelistä, ei kummankaan puolisesta suuseksistä, ei sitomisesta, ei mistään riettaammasta. Mutta kiinnostusta ja kokeilunhalua kylläkin tuntui olevan, mikäli vain uskallusta uuden kokeilemiseen riittäisi.

Minullekin tämä oli hieman erikoinen tilanne. Kokemattomuus kyllä jo itsessään tuntui jotenkin kiehtovalta. Ja voisihan siinä antaa toiselle yhden jos toisenkin uuden elämyksen, ehkä jopa saada kiinnostumaan ties kuinka hurjista jutuista tahansa... 😈

Olen usein kirjoittanut, että harvemmin, etenkään ensimmäisellä tapaamiskerralla harrastan panemista. Ehkä kyseessä on jonkinlainen päänsisäinen juttu. Eräänlainen roolitus, joka muodostuu ensivaikutelman tavoin. Mitä kenenkin kanssa tekee, millainen dynamiikka kenenkin kanssa syntyy, jne. Hänen kanssaan se tuntui luontevalta, ja hyvää panemista se olikin kaikissa asennoissaan. Välillä kovaa ja välillä rauhallista. Syvään työntymistä. Ja kun kuulee, miten toinen ääntelee pakottaessaan kalua aivan pohjaan saakka, sitä halusi vain lisää ja lisää.
Ja toki tietysti kokeiltiin sitä kaikkea uuttakin. Miten jännittävää toiselle olikaan ottaa ensimmäistä kertaa vastaan suuseksiä. Ja miten seuraavan tapaamisen alussa oli jo melkein liiankin innokas kokeilemaan vuorostaan kalua omaan suuhunsa. Eikä se ollut muuten yhtään hassumpaa suuseksiä ensikertalaiseksi, vaikka asia tuntui kovasti epäilyttävän. Luulen, että monestikin asioissa merkitsee enemmän motivaatio ja kiinnostus jonkin tekemiseen, kuin pelkkä tekninen kokemus ja suoritustaito.
Kokeilimme myös sidontoja ja kahlitsemista. Piiskaamista perinteiseen suomalaiseen tapaan tuoksuvilla koivunoksilla, siihen aikaan kun vielä koivuissa oli sen verran lehtiä jäljillä. Ehkä ensimmäisen kerran olen nähnyt kenenkään vajoavan niin selkeästi tuohon Subspaceksikin kutsuttuun tilaan, ja siitä sitten yritettiin toipua jälkihoidossa pidemmänkin aikaa.
Useimmat tapaamiset olivat aika rauhallisia. Seksiä, suuseksiä. Rintojen ja vartalon kuorruttamista spermalla, ja sen levittämistä rinnoille samalla kun juteltiin tuhmia. Tai kun tutustutin hänet suurempiin leluihin, tai siihen, miten sormet voivat vähitellen muuttua koko kädeksi. Ja hän nolosteli sitä. Nolosteli, mutta samalla nautti uikuttaen ja orkuttaen. Se oli vain niin tuhmaa ja hävettävää. 😊 (Eikä sekään jäänyt ainoaksi kerraksi.)

Tällä hetkellä en tiedä, näemmekö vielä. Syksy on monella tavalla vaikeuttanut tapaamismahdollisuuksia, eikä nyt ole mitään näköpiirissä. Nähtäväksi jää. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka ensi keväänä alkavat pörriäiset taas lennellä.



Se olisi joulukin tulossa. Pimein vuodenaika. Mietiskelin eräänä iltana, miten olisikaan mukavaa rentoutua lämpimään sohvalle joulukuusen himmeässä valossa. Ja jos vieressä kehräisikään pikkuinen mirri, jota voisi sivellä ja hellitellä joululaulujen soidessa hiljaa taustalla. 😊
Voisikohan sellaista toivoa joululahjaksi?

Tilannepäivitys

Nyt oli hyvä hetki kirjoittaa jotain. Kun ei ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään, niin on jotenkin vaikea saada uutta kirjoitusta aikaiseksi. Sitä jotenkin kuvittelee, että tauon jälkeen tekstin pitää olla jotain jännää ja huippuhyvää, tyrmätä lukijat loistokkuudessaan ja ylittää kaikki odotukset, ikään kuin hyvityksenä aikaisemmasta saamattomuudestaan. Ja sitten kun sellaista ei keksi, niin on jäänyt kokonaan kirjoittamatta.

 

Mulla oli keväällä suuret suunnitelmat löytää joku vartalomaalauksesta ja pukeutumisleikistä kiinnostunut soturiprinsessaksi.  (Itse asiassa ole miettinyt myös jonkinlaista demoniaihettakin.) No, ainakin yksi kiinnostunut kyllä löytyi, tosin vaan vähän liian etäältä, joten juttu on edelleen odottanut toteutustaan. Ja sitten taas syksyn saapuessa kaikki tuntui muutenkin hiljenevän. Mutta... Kun maalausintoa kuitenkin oli, ja erotiikkakin pyöri koko ajan mielessä, niin pitihän se energia käyttää jollain tavalla hyödyksi.
 

 

Tässä keskeneräinen  harmaasävyinen akryylivärimaalaus, joka on tehty mustavalkoisena hiilipiirrostyyliseksi. Miksi? En oikeastaan edes tiedä, mutta tuntui kivalta kokeilla sellaista. Ei tarvitse keskittyä niinkään väriin, kuin sävyyn. Koko 70x90 cm.

En kyllä enää koskaan ala maalaamaan mitään näin suurelle pohjalle. 😐 Paitsi että työtä on paljon, niin jotenkin on hankala istualtaan edes ylettää kaikkialle. Plus että maalaustelinekin on koko ajan kumossa.

Edellistä työtä vielä maalaillessani, alkoi inspiraatio yllättäen kukkimaan. Tämä työ on pienempi, noin 50x70 cm kokoinen, ja valmistui yllättävän nopeasti. Tai oikeastaan pitäisi vielä joitain kohtia hieman hioa, mutta on se ihan hyvä noinkin.

Tällä hetkellä sommitteluasteella on kolmaskin taulu. Tosin se tulee olemaan vähän kiltimpi, renesanssihenkinen muotokuva. Mutta kiinnostavaa sen tekeminen tulee varmaan silti olemaan. 😊

DIY matkateline

Tämä vuosi onkin edennyt ihan ennätyksellisen heikosti blogipäivitysten näkökulmasta, mutta ehkä tilanne vähän piristyy, kun nytkin työn alla on pari uutta kirjoitusta.

 

Vuosi takaperin manasin mielessäni hotellihuoneita sessiointipaikkoina. Tai yleensäkin vieraissa paikoissa reissun päällä sessiointia. Tarkoitan siis sellaisia pieniä käytännön ongelmia, että esimerkiksi sidontalenkkejä ja koukkuja löytyy hotellihuoneiden seinistä ja katoista säälittävän harvoin. Miksiköhän? 😮 Sidottu kun ei pysy paikoillaan, ellei häntä sido johonkin kiinni. Kierii, pyörii ja rullaa narut perässään. Olisi kätevää olla jonkinlainen sidontateline tai vastaava, mutta sen pitäisi olla riittävän kevyt ja pieni kulkeakseen mukana.

No niin. Tässä se nyt on. Puinen prototyyppi muuttui kesän aikana lopulta metallirakenteiseksi osiin purettavaksi tee se itse -telineeksi. En haluaisi sanoa, että olen pihi... Ennemminkin muotoilisin asian niin, että mielestäni valmiissa myytävissä telineissä eivät hinta ja laatu mielestäni kohtaa. Toinen syy on se, ettei tarpeisiini sopivaa purettavaa telinettä ole vastaan tullut. Siispä tein sen itse.

 

Tässä siis vinkki kaikille tee se itse -ihmisille.

- Runko 30x30x2 huonekaluputkea, hinta 15 € /2 metrin tanko
- Kulmat 35x35x2 huonekaluputkesta, hinta 18 € /2 metrin tanko
- Jäykistelatta jalkopäähän, 8 € /2 metrin latta
- Ruuvitavara 5 €/kg

Kumieristetyt putkipannat:
- Pään panta DN200 (raskas malli) 15 €
- Suuret putkipidinpannat reisille 6 €/kpl
- Keskikokoiset putkipidinpannat käsivarsille ja nilkoille 3,50 €/kpl
- Pienet putkipantapidikkeet ranteille 2,50 €/kpl

Pehmikkeet polvien ja kyynärpäiden alle solumuovilla ja keinonahalla päällystettyä kakkosnelosta. Tälle on vähän vaikea määritellä hintaa.

Joka tapauksessa, koko komeudelle hintaa tulee vähän alle satanen. Kulmakappaleita saa myös valmiina, mutta ne ovat kohtalaisen hintavia, noin 14 € kpl. Painoa noin 10 kg. Purettavissa matkalaukkuun meneviin osiin.

 

Valmiit standardikokoiset pannat ovat harvoin sopivan kokoisia. Yleensä ne ovat joko liian tiukkoja, tai sitten niin löysiä, etteivät ne pitele ketään. Tässä rakenteessa pannat saavat olla väljiä, sillä paikoillaan pysyminen ei perustu pantojen tiukkuuteen, vaan kahden pannan muodostamaan "pattitilanteeseen", jossa käden tai jalan vetäminen ulos pannasta estyy toisen pannan vuoksi.
Ja jos pantaratkaisu ei tunnu toimivalta, onhan aina mahdollista vaihtaa pantojen tilalle silmukkaruuvit perinteisempiä kiinnitystapoja varten.

Tämä teline on suunniteltu alun perin kontallaan olevaa asentoa varten, mutta mikäli pehmustepalikat poistetaan, ja pääpanta kiinnitetäänkin poikkitangon alapuolelle, toimii se myös selällään maata vasten -asennossa.

Testiajoa ei vielä ole suoritettu. Koskahan olisi sen aika..?

 

Mitä tekisin, jos..?

Ohoh.... Ensimmäinen kirjoitus tänä vuonna. 😮 Olenpa ollut laiskana. Mutta kun tällaisena aikana ei juuri muutenkaan mitään tapahdu, niin mistä ihmeestä sitä sanottavaakaan sitten keksisi?
No, aina silloin tällöin jotain kuitenkin tulee mieleen. 😊

 

Törmäsin tuossa hiljattain netissä valokuvaan ja sen kuvatekstiin, joka kuului suunnilleen näin: "Mitä tekisit, jos saisit viettää kokonaisen päivän kanssani?"

Ooo.... 😁 Juuri passeli hetki. Onkin tehnyt jo pidemmän aikaa mieli kirjoittaa jotain tuhmaa, mutta en vaan ole millään keksinyt, mitä se tuhma olisi ollut. Ja sitten, yks kaks eteeni tupsahtaa jokin mehukkaasti mielikuvitusta ruokkiva aihe.

Tämä kysymys oli tietenkin suunnattu koko netin suurelle käyttäjäkunnalle, mutta hassuna yhteensattumana voisin kertoa, että viimeisen puolen vuoden aikana olen törmännyt vastaaviin kysymyksiin ihan henkilökohtaisestikin. "Mitä tekisit,  jos joku kokematon...?" "Millaisen illan järjestäisit, jos joku haluaisi uusia kokemuksia..?"

 

No, mitäpä sitten haluaisin, millainen juttu tällä hetkellä kiinnostaisi?

Olen miettinyt usein jonkinlaisen elämyspäivän kehittelemistä ja järjestämistä. Siis sellaisen, joka ei olisi ainakaan suurimmaksi osaksi mitään hirveän kinkyä, vaan enemmänkin hemmottelua ja eräänlaista pitkitettyä eroottista esileikkiä.

Olisiko joskus kiva aloittaa aurinkoinen lauantaipäivä vaikkapa rentouttavalla lämpimällä kylvyllä, vailla minkäänlaista kiirettä mihinkään? Voisit laittaa lempimusiikkiasi taustalle, ja saisit liota ammeessa vaikka niin kauan, että sormet ja varpaat ova ryppyiset kuin rusinat. Kylvyn jälkeen olisi odottamassa pientä suolaista välipalaa, ja sen kanssa kuumaa minttukaakaota pienen kermavaahtovuoren kera. 

Välipalan jälkeen avaat pöydällä olevan kirjekuoren, josta paljastuu muutama lahjakortti jatkohemmotteluun. Vaihtoehtoina saattaisi olla esimerkiksi aika kampaajalle, ammattimaiselle meikkitaiteilijalle, käsihoitoon tai vaikkapa vain mukavaan kuumakivihierontaan. Mitkä kaksi näistä valitsisit? Vai tulisiko mieleesi muita vaihtoehtoja, joita tässä ei mainittu?

Tällaiset lahjakorttielämykset voisivat olla kivoja, mutta vievät kyllä paljon aikaa. Niiden jälkeen olisi varmaan kellokin jo vaikka mitä. Voisi olla korkea aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Ehkä ohitan tässä yhteydessä tarkemman kuvauksen maittavasta päivällisestä, vaikka toki onhan sekin sinällään merkittävässä roolissa kokonaisuuden kannalta, noin niin kuin todellisen elämän kannalta. Hyvä ruoka, parempi mieli. Mutta keskityn nyt enempi siihen varsinaiseen asiaan.

Haluaisin valita seuralaiselleni asun. Sen pitäisi olla tarkoitukseen sopiva, mutta olla sopiva myös käyttäjälleen niin tyyliltään kuin väriltäänkin. Ehkä jonkinlainen mekko, hieman eroottisella tavalla läpikuultava, mutta ei kuitenkaa rivolla tavalla. Tai jokin fantasiatyylinen asuste, sellainen, jota en nyt välttämättä osaa luokitella mihinkään tiettyyn kategoriaan. Kietaisuasu pitkästä liinamaisesta kankaasta, tai yhdistelmä harsomaisen läpikuultavista vaatekappaleista ja näyttävistä rannerenkaista ja leveistä koruista. Kuten jo mainitsin, asun pitäisi sopia kantajalleen, ja päätös pitäisi tehdä tapauskohtaisesti.

Pukeutumisen jälkeen sitten olisi vuorossa vähän spesiaalimpi juttu. Daamini saisi käydä makuulleen sohvalle tai muulle sopivalle alustalle, sellaiselle, jossa tuntisi olonsa mukavaksi ja rennoksi. Asettelisin tarvikkeeni siihen vierelle, ja ryhtyisin maalaamaan iholle kuvioita pehmeällä siveltimellä. Ne saattaisivat olla köynnöskuvioita, jonkinlaisia "tatuointeja", tai ehkäpä sinisiä kelttiläistyylisiä ihomaalauksia. Maalaamisen aloittaisin kasvojen yläosasta, ja etenisin vähitellen alaspäin poskille, kohti leuan kärkeä, kaulalle ja rintakehälle, pitkin vartaloa aina varpaisiin saakka. Välillä tosin joutuisin ehkä siirtämään jotain vaatekappaletta hieman pois tieltä, että saisin maalaukseni tehtyä kunnolla. Rinnan kaareutuvaa muotoa mukailevan ornamentin, ehkä nännipihaa mukailevavan auringonkehrän muodossa. Ehkä reisien sisäpintaa pitkin kiemurtelevana köynnöksenä tai käärmeenä...

Kiinnostaisiko ketään nähdä itsensä peilistä hampaisiin asti aseistettuna, vahvana fantasian soturiprinsessana? Vai ehkä sittenkin köysiin sidottuna villinä, valmiina orjakauppiaiden vietäväksi? Minusta olisi kiva auttaa sopivan poseerauksen löytämisessä, ja ehkäpä mahdollisuuksien mukaan jopa ikuistaa sellainen näkymä kameralla. Enkä tietenkään yhtään pahastuisi, mikäli huomaisin seuralaiseni kokevan tilanteen eroottisena, ollessaan siinä vieraan miehen ohjailtavana ja kosketeltavana ehkäpä aina kiihottumiseen saakka. Vai pitäisikö tilanteen syvyyttä lisätä kertoillemalla kaikista tuhmuuksista ja kauheuksista, joita sidotulla villillä tai vahvalla soturiprinsessalla saattaisi vielä olla edessään, samalla kun käteni liikkuisivat hänen vartalollaan entistäkin uskaliaammin.

 

En mielelläni kirjoita tätä fantasiaa loppuun saakka, vaan annan sen loppua ennen parasta kohtaa, niin kuin unet yleensä tekevät. Ja kun en kerro loppuun saakka, niin tuntuu, että se jättää myös minulle enemmän mahdollisuuksia auki. Tilanteesta riippuen, se voi kyllä edetä vaikka mihin suuntaan.

Tällainen oli minun versioni siitä, mistä tällä hetkellä haaveilen.

Orgasmi ilman koskemista

Oikeastaan tämän kirjoitukseni aihe tuli Ocensoulinta Housuitta-blogista.

Etsi uusi keino orgasmin saavuttamiseen

Rupesin miettimään aihetta noin niin kuin miehisestä näkökulmasta, onko miehelle mahdollista laueta muuten kuin fyysisen stimulaation kautta. Tai siis tarkemmin sanottuna peniksen stimulaation kautta. Naisten kohdalla olen huomannut, että sellaiseen voi päästä ainakin joissain tilanteissa jopa pelkästään nännejä hyväilemällä, mutta miesten kohdalla ei ehkä niinkään helposti. Toisaalta, kun asiaa rupeaa tarkemmin ajattelemaan, on miestenkin mahdollista laueta ilman sukupuolielimiin kohdistuvaa stimulointia. Ajatellaanpa nyt vaikkapa märkiä unia.

Ajatukseni harhautui kuitenkin askelta pidemmälle. En tunne oikeastaan ketään dominoivaa naista, mutta olisipa mielenkiintoista tietää, mitä he pitäisivät ajatuksesta, että saisivat jonkun miehen laukeamaan pelkästään puheillaan ja esiintymisellään. Eikö se olisi ajatuksena aika kiinnostavaa? Siis tarkoitan, jonkinlaista mielihyvää tuottavaa, että he olisivat verbaalisesti ja fyysisillä eleillään niin taitavia. 

 

Me "vanhemmat" miehet emme olisi ehkä sellaiseen ihan optimaalisia tapauksia, mutta ajatellaanpa jotakuta dominaa, jolla olisi käytössään nuori ja kokemattomampi mies. Muistan hyvin omassa nuoruudessani, miten jo pienikin vihjailu ja elehtiminen sai aikaan nolon tilanteen. Mutta entäpä jos kierroksia laitettaisiinkin kunnolla enemmän. Rauhallinen ja turvallinen ympäristö, ja tieto siitä, että nyt jotakin eroottista on tapahtumassa. Kuinka dominoiva nainen saisi pienellä eroottisella paljastelulla ja hyväilemällä toiselle todella tukalan olon. Millaisilla sanoilla, teoilla ja ääntelyillä hän saisikaan nuoren miehen laukeamaan ilman käsin koskettelemista?

Jos haluat kokea olevasi vastustamaton domina, niin tässä sinulle haaste. Uskon, että miespuoleinen henkilö ei pistäisi tilannetta lainkaan pahakseen.

Itsetyydytyksestä miehekkääseen tapaan

Varoitus!

Sisältää asiaa miehekkäästä itsetyydytyksestä ja muusta intiimistä kuvailemisesta. Jos olet allerginen, niin pakene! 😂

 

En olisi ehkä tällaisesta aiheesta tullut kirjoittaneeksi, ellei aihetta olisi minulle erikseen esitetty. Ai miksikö? Olipa erinomainen kysymys. (Ja esitin sen vielä ihan itse!)

Miksi oikeastaan monille on vaikeaa myöntää harrastavansa kivaa ihan itsensä kanssa?  Ja toinen asia, jota tässä yhteydessä mietin, on että miksi tästä asiasta puhuminen tai kirjoittaminen tuntuu olevan naisille helpompaa kuin miehille?

Joskus nuorempana, silloin kun olin vielä peruskoulussa, saatettiin välitunnilla huudella jotain runkkareista, ja tiedettiin, että kyllähän sellaista saattaa yksi jos toinenkin salassa harrastaa. Mutta ei siitä sillä tavalla kuitenkaan suoraan tai avoimesti puhuttu, enemmänkin vain vitsailun varjolla. Tytöt taas tuntuivat olevan niitä, jotka vain hihittelivät taustalla asialle, mutta eivät koskaan mitään sanoneet. 

Vuodet vierivät. Ollaan samalla porukalla jossain luokkatapaamisessa. Samat aikuiset miehet vitsailevat edelleen: "Tervekätinen mies ei naista kaipaa." 

Yllättäen naiset ottavat osaa keskusteluun:
"Ai, onko sinulla sellainen kaalimato?"
"Juu, kyllä. Masturboin sillä ihan päivittäin"

Sillä hetkellä porukan miehet vetävät kahvin henkeensä. 

Onko niin, että usein miehet eivät puhu asiasta kuin korkeintaan vitsailun varjolla? Todellinen asiallinen keskustelu onkin sitten jo vaikeampaa. Vaikka kyse ei kuitenkaan ole siitä, että akti leimaisi tekijän sellaiseksi henkilöksi, joka ei muuten seksiä saisi. Mutta ehkä siinä kuitenkin on vähän sen suuntaista vihjausta, että nyt ei muuta seksuaalista tyydytystä ole tarjolla. 😕
Välillä tuntuu, että yhteiskunta ja media käsittelee enemmän ja on hyväksyvämpi naisten itsetyydytystä kohtaan. Kun avaa radion tai telkkarin, niin siellä pyörii jatkuvasti joku Kaalimatomainos tai kertomus siitä, miten Satifyer muutti elämäni. Olisi hauska nähdä joskus kirjoitus iltalehden verkkosivuilla siitä, miten Jukan (nimi muutettu) itsetyydytys omalla kädellä muutti hänen elämänsä. (Luultavasti lööpin jälkeen Jukan elämä tulisikin muuttumaan, mutta ei ehkä parempaan suuntaan.)
Mutta niin, ehkä asia on miehille kuitenkin enemmän tabu kuin naisille, eikä minullekaan olisi tullut mieleen asiasta avautua ilman suoraa kehotusta. Mutta siirrytäänpä asiassa eteenpäin.

 

Ensimmäinen kertani oli muistaakseni joskus varhaisessa teini-iässä. En kokenut varsinaisesti siihen mitään tarvetta, mutta olin kuullut asiasta nimeltä "Masturbo - Itsetyydo - Runko", ja olihan asiaa pakko kokeilla. Muistikuvat ovat sen verran hataria, mutta kaiketi siitä sitten jotain irtosi, koska sain uuden harrastuksen. Äiti olikin aina kehottanut minua hankkimaan uusia harrastuksia. Se toinen toive, eli kaverit uuden harrastuksen kautta, ne jäivät kyllä saamatta. 😂
Sittemmin tätä on tullut harrastettua vähän kaikkialla. Kotona, soluasunnossa, kyläillessä isovanhempien luona, intissä... Jopa työpaikalla. (Hei, joskus tietyssä elämäntilanteessa se saattaa olla ainoa rauhallinen paikka.)

Tällä hetkellä olen nelikymppinen mies. En mikään trimmattu Mister Finland, mutta en ehkä ihan kamalimmassa mahdollisessa kunnossakaan. Iän myötä on kai vyötärölle kertynyt voipaketillisen verran sulateltavaa mutta en minä siitä vielä niin hirveästi stressaa. Oikeastaan vartaloni on minulle ihan ok. Olen luonnostani aika vähäkarvainen. Selästäni löytyy ehkä tasan viisi karvaa, ja rintamuksestani kymmenen. Jalkani ovat sitten enemmän karvaiset, niin kuin minusta olisi yritetty tehdä karhunpentua, mutta homma olisi jäänyt vähän kesken. 😁
Intiimiosastolta olen ollut monta vuotta lyhytkarvainen, ajoittaan kokonaan paljas. Lähinnä kyse on omasta mukavuudentunteesta. Pidän luonnollista täyspitkää karvaa niin epäsiistin oloisena. Tulee liikaa mieleen joku 1980-luku ja permanentit, enkä todellakaan kaipaa sellaisten kiehkuroiden näkemistä.

En ole koskaan kokeillut itsetyydytyksessä mitään liukuvoidetta, joita osa miehistäkin kuulema käyttää. Hmm... No, ehkä se on vain heidän juttunsa. Minä en siihen asiaan ole perehtynyt. Muutkaan "miesten lelut" eivät noin yleensä ottaen juurikaan kiinnosta, mutta jotenkin olen asian suhteen kyllä naisille hieman kateellinenkin. Heille suunnattu leluvalikoima on niin paljon suurempi, ja miten paljon helpompaa heidän on myös improvisoida erilaisia leikkikaluja. Tai toki mies voi käyttää naistenkin leluja, jos jotain haluaa esimerkiksi peppuunsa tunkea, mutta tarkoitin nyt ihan meisseliin käytettäviä leluja. En usko, että noista kumileluista saisi juuri yhtään kiksejä. Tai siis yhtään enempää omaan käteen verrattuna. Ja tosiaan sitäkin olen miettinyt, että mitenkähän noiden puhdistus ynnä muu oikein käytännössä hoituu, kun joskus tuntuu, että omia eritteitä on jo käsistäkin hankala putsata veden ja saippuan avulla. Ettei sitten olisi koko lelu homeessa. Ja miten myös se kuivaaminen, joka on aika lailla myös oleellista???

Yleensä itselleni riittää vain ihan luonnollinen ja rauhallinen olotila, mielellään istuallaan tai makuulla. Vasen käteni on jalkovälissäni ikään kuin tukena, painaen vasten häpyluuta. Oikea käteni hoitaa suorittavan työn. Mutta ei minulle ole mikään ongelma käyttää siihen tarkoitukseen vasentakaan kättä, jos vaikka oikea käsi käyttää samalla tietokonetta tai kännykkää tuhmien kirjoitusten tuottamiseen.
Varsinaisen suorittamisenhan voi hoitaa monella tavalla. Hyväillä kalua koko sen pituudelta, tai vaikkapa vain puristella sen kärkeä. Ja tiedättekös, mieskin voi laueta ilman ejakulaatiota. Tämän huomasin jo varhain nuoruudessani. En oikein ole perillä siitä miksi niin voi tehdä, ehkä se riippuu tekniikasta ja siitä, että voi kontrolloida täysin omia liikkeitään. Kahden ihmisen välisessä seksissä näin ei ole koskaan päässyt käymään, koska siinä kaikkea ei voi kontrolloida vaikka täysin dominoiva olisikin. Vaikka liikutkin tietyllä tavalla, ja pysähdyt oikealla hetkellä, niin toinen voi silti puristaa vielä hiukan, ja se oli siinä. 😁

En yleensä unelmoi koskaan mistään misseistä tai elokuvatähdistä. Minua kiihottaa enemmän ajatus paljon tavallisemmista naisista. Ehkä siksi, että se on realistisempaa. Parisuhteen aikana noin 80% runkkufantasioistani koski kumppaniani, joka oli kumppanini mielestä ilmeisesti aika yllättävääkin, mutta silti totta. Loput 20 % koski muita naisia, yleensä sellaisia, jotka olivat minulle jollain tavalla entuudestaan tuttuja. En yleensä kiinnostu seksuaalisesti vain kauniin naisen näkemisestä, vaan se kiinnostus herää vähitellen sitä mukaa kun tutustuu paremmin. Tai voin tuntea seksuaalista vetoa ihan pikaisestikin yhdenillanjutuissa tai vastaavissa, mutta se on tavallaan sellaista erilaista, pintapuolista kiinnostusta.

Runkkufantasiani voivat vaihdella hyvinkin paljon. Ehkä siinä on kyse jonkinlaisesta vaihtelevuuden virkistyksestä. Toisinaan unelmoin hyvin pehmeistä ja eroottisistakin asioista, miten sivelen toisen vartaloa, ja vähän vähältä paljastan enemmän ihoa vartalon kätköistä, koskettelen hellästi käsilläni ja suullani. Toisinaan nautin tuhmemmista kuvitelmista, sitomisesta, rajusta kurkkupanosta tai fistaamisesta, laukeamisesta päälle ja sotkemisesta. Tiedättehän, heräät unesta juuri kun paras kohta on tulossa. Runkkufantasioissa nautiskelen hitaasti tilanteesta, ja monesti en pääse niissäkään siihen tarinan huippukohtaan, koska tykkään viivytellä ihan vain eroottisessa kiusoittelussa.

Ja lopuksi kuvituskuva. Ja joo, se olen minä siinä. Tosin kyse ei itse asiassa ole masturboinnista vaan kookosöljyn levittämisestä. Sellaistakin minut houkuteltiin joskus kokeilemaan.